Lontoon torni -testi

Tee tavoiteasetelma mahdollisimman vähillä siirroilla: suunnittele ensin ja siirrä sitten. Noin 5 minuuttia, ilmainen, ei rekisteröitymistä.

Helibrain-tiimin kirjoittamaTarkistanut Robert(Englanti), biofysiikan tohtorikoulutettavaJulkaistu Viimeksi tarkistettu

Mitä tämä peli mittaa

Lontoon torni on psykologian tutkimuksessa käytetty klassinen suunnittelupulma. Siirrät erivärisiä palloja kolmella erikorkuisella tapilla, kunnes saat tavoiteasetelman aikaan mahdollisimman vähillä siirroilla. Tehtävä kertoo, kuinka hyvin mietit muutaman siirron eteenpäin ennen toimimista [1].

Neuropsykologi Tim Shallice suunnitteli tehtävän vuonna 1982 suunnittelun tutkimiseen [1]. Jokaisessa tehtävässä on pienin mahdollinen siirtomäärä, ja tehtävässä kirjataan, saavutatko tavoitteen tuolla siirtomäärällä, montako ylimääräistä siirtoa tarvitset ja kuinka kauan mietit ennen ensimmäistä siirtoa. Peli muistuttaa hieman Hanoin tornia, mutta sen säännöt ja tehtävät ovat erilaisia.

Siirtojen määrä ei yksin ratkaise tehtävän vaikeutta. Tehtävät, joissa siirtojen järjestyksen voi valita vapaasti tai joissa pallo on ensin siirrettävä pois tieltä, vaativat ihmisiltä enemmän suunnitteluaikaa, vaikka siirtoja olisi yhtä monta [2][3][4].

Näin peli toimii

  • Kolmessa tapissa on 3, 2 ja 1 palloa. Siirrä yksi pallo kerrallaan: vain päällimmäistä palloa voi siirtää, eikä palloa voi siirtää tappiin, joka on jo täynnä.
  • Jokaisessa tehtävässä näet tavoiteasetelman ja pienimmän siirtomäärän, jolla sen voi saavuttaa. Ratkaise tehtävä täsmälleen tuolla siirtomäärällä, niin saat täydellisen suorituksen.
  • 16 tehtävää, vaikeustasot 2–6 siirtoa. Tehtävä vaikeutuu kerta kerralta. Kukin tehtävä päättyy 60 sekunnin tai 20 siirron jälkeen.
  • Napauta palloa ja sitten tappia, johon haluat siirtää sen, tai vedä pallo paikalleen. Näppäimistöllä voit nostaa ja laskea pallon näppäimillä 1, 2 ja 3.
  • Aluksi tulee lyhyt harjoitustehtävä, jonka voit ohittaa. Pallojen värit vaihtuvat jokaisella pelikerralla, joten uusi yritys näyttää erilaiselta mutta on yhtä vaikea.

Teimme tehtävät itse. Tietokone kävi läpi pallojen kaikki 36 mahdollista asentoa ja varmisti, että kunkin tehtävän pienin siirtomäärä on tarkka. Kun siirtoja tarvitaan vähintään 3, jokaisessa tehtävässä on vain yksi lyhin ratkaisu. Tavoitteissa on kolmenlaisia asetelmia, joita tutkijat muuntelevat: kaikki pallot yhdessä tapissa, kaksi palloa yhdessä ja yksi toisessa sekä yksi pallo kussakin tapissa [2].

Näin tulkitset tuloksesi

  • Ratkaistu vähimmillä siirroilla: tärkein tuloksesi eli täydellisten suoritusten määrä.
  • Ylimääräiset siirrot: vähimmäismäärän ylittävien siirtojen määrä ratkaisemissasi tehtävissä.
  • Pohdinta ennen ensimmäistä siirtoa: kuinka kauan mietit ennen pallon koskettamista. Tutkijat kutsuvat tätä alkuvaiheen suunnitteluajaksi.
  • Miten ratkaisit: osuus ajastasi, jonka käytit ennen ensimmäistä siirtoa pidemmissä tehtävissä. Suurempi osuus tarkoittaa, että suunnittelit enemmän ratkaisua mielessäsi etukäteen.

Tutkimuksessa, johon osallistui 179 aikuista, ne jotka käyttivät suuremman osan ajastaan suunnitteluun ennen ensimmäistä siirtoa, ratkaisivat yleensä useampia tehtäviä vähimmillä siirroilla [5]. Yhdessä tutkimuksessa kehotus suunnitella ensin auttoi [6], mutta toisessa siitä ei ollut hyötyä: osallistujat suunnittelivat pidempään, mutta eivät ratkaisseet tehtäviä paremmin [7]. Pidä siis kohtaa ”Miten ratkaisit” tämän pelikerran kuvauksena, älä yleispätevänä sääntönä.

Kun tarpeeksi moni on pelannut, tuloksesi näyttää myös tasoryhmän, johon sijoitut tämän pelin muiden pelaajien joukossa: keskimääräistä alempi, keskimääräinen tai keskimääräistä korkeampi. Kyseessä on tasoryhmä, ei tarkka sijoitus, sillä tämä tehtävä kertoo suunnittelustasi vain suuntaa-antavasti (katso alta). Muut pelaajat ovat sivuston kävijöitä, eivät edustava otos.

Millainen on tavallinen tulos?

Tälle versiolle ei ole viitearvoja. Tutkimusversiossa, jossa oli 24 vaikeampaa tehtävää (4–6 siirtoa), nuoret aikuiset ratkaisivat keskimäärin noin 17 tehtävää 24:stä vähimmillä siirroilla. 61–77-vuotiaat aikuiset ratkaisivat noin 13 [8]. Tehtävämme, aikarajamme ja näkymämme ovat erilaisia, joten nämä luvut antavat vain taustatietoa eivätkä ole vertailuarvoja.

Mitä tämä peli voi ja ei voi kertoa

Lontoon tornia käytetään suunnittelun tutkimuksessa ja kliinisessä arvioinnissa, mutta tämä sivu on peli, ei kliininen testi. Se ei mittaa älykkyyttä. Yksi pelikerta on vain hetkellinen kuva tilanteestasi: väsymys ja käyttämäsi laite vaikuttavat suoriutumiseesi.

Tutkimuksessa 79 nuorta aikuista teki tietokoneella Lontoon torni -tehtävän kahdesti kahden viikon välein. Heidän siirtotuloksensa olivat eri kerroilla vain heikosti yhteydessä toisiinsa (korrelaatio 0.15), mutta he ratkaisivat tehtävät nopeammin toisella kerralla [9]. Pidä siis yksittäistä tulosta suuntaa-antavana ja tarkastele useita eri päivinä tehtyjä yrityksiä yhden luvun sijaan.

Usein kysyttyä

Mitä Lontoon torni -testi mittaa?

Se mittaa suunnittelua: liikesarjan miettimistä mielessä ennen sen toteuttamista. Tärkein tulos on vähimmillä siirroilla ratkaistujen tehtävien määrä. Tutkijat tarkastelevat myös sitä, kuinka kauan ihmiset miettivät ennen ensimmäistä siirtoa ja montako ylimääräistä siirtoa he tekevät [1][5].

Onko Lontoon torni sama peli kuin Hanoin torni?

Ei. Molemmissa siirretään kappaleita kolmella tapilla, mutta Hanoin tornissa siirretään erikokoisista kiekoista koostuvaa pinoa, eikä isompaa kiekkoa saa koskaan asettaa pienemmän päälle. Lontoon tornissa pallot ovat samankokoisia, tappeihin mahtuu eri määrä palloja, ja jokaisessa tehtävässä on oma tavoiteasetelmansa.

Kannattaako ensin suunnitella vai kokeilla siirtoja?

Ihmiset, jotka käyttävät suuremman osan ajastaan suunnitteluun ennen ensimmäistä siirtoa, tekevät yleensä vähemmän ylimääräisiä siirtoja [5]. Pidemmän suunnittelun ohje ei kuitenkaan aina auta [7]. Kokeile molempia tapoja ja katso, kumpi sopii sinulle.

Onko Helibrainin Lontoon torni -testi ilmainen?

Kyllä. Peli ja koko tuloksesi ovat ilmaisia: et tarvitse rekisteröitymistä, sähköpostiosoitetta tai maksua. Helibrain saa tulonsa sovelluksestaan, jota et tarvitse tähän peliin.

Aiheeseen liittyvät testit

Katso kaikki 43 ilmaista aivotestiä

Haluatko harjoitella tätä päivittäin? Helibrain-sovelluksessa (toistaiseksi englanniksi) on maksuton ja maksullisia tilauksia.

Lähteet

  1. Shallice T (1982). Specific impairments of planning. Philosophical Transactions of the Royal Society of London B 298(1089):199–209. doi.org/10.1098/rstb.1982.0082
  2. Kaller CP, Rahm B, Köstering L, Unterrainer JM (2011). Reviewing the impact of problem structure on planning: a software tool for analyzing tower tasks. Behavioural Brain Research 216(1):1–8. doi.org/10.1016/j.bbr.2010.07.029
  3. Kaller CP, Unterrainer JM, Rahm B, Halsband U (2004). The impact of problem structure on planning: insights from the Tower of London task. Cognitive Brain Research 20(3):462–472. doi.org/10.1016/j.cogbrainres.2004.04.002
  4. Berg WK, Byrd DL, McNamara JP, Case K (2010). Deconstructing the tower: parameters and predictors of problem difficulty on the Tower of London task. Brain and Cognition 72(3):472–482. doi.org/10.1016/j.bandc.2010.01.002
  5. Schumacher LV, Rahm B, Kaller CP, Schyle V, Weiller C, Unterrainer JM (2026). A novel index to measure pre-planning in the Tower of London task: test–retest reliability and known-group validity. British Journal of Psychology 117(3):1007–1025. doi.org/10.1111/bjop.70044
  6. Unterrainer JM, Rahm B, Leonhart R, Ruff CC, Halsband U (2003). The Tower of London: the impact of instructions, cueing, and learning on planning abilities. Cognitive Brain Research 17(3):675–683. doi.org/10.1016/S0926-6410(03)00191-5
  7. Phillips LH, Wynn VE, McPherson S, Gilhooly KJ (2001). Mental planning and the Tower of London task. Quarterly Journal of Experimental Psychology A 54(2):579–597. doi.org/10.1080/713755977
  8. Jablonska K, Stanczyk M, Piotrowska M, Szymaszek A, Lukomska B, Bednarek H, Szelag E (2022). Age as a moderator of the relationship between planning and temporal information processing. Scientific Reports 12:1548. doi.org/10.1038/s41598-022-05316-6
  9. Piper BJ, Mueller ST, Geerken AR, Dixon KL, Kroliczak G, Olsen RHJ, Miller JK (2015). Reliability and validity of neurobehavioral function on the Psychology Experimental Building Language test battery in young adults. PeerJ 3:e1460. doi.org/10.7717/peerj.1460

Näin tämä sivu tehtiin: Helibrain-tiimi kirjoitti sen yllä lueteltujen tutkimusten pohjalta, ja Robert(Englanti) (biophysiikan tohtorikoulutettava) tarkisti sen 4. marraskuuta 2026. Päivitämme sivua, kun lähteet muuttuvat.