Afantasiatesti

Sulje silmäsi ja kuvittele omena. Näetkö sen mielessäsi vai tiedätkö vain, miltä se näyttää? Arvioi 2 minuutissa, kuinka elävästi näet mielikuvia. Ilmainen, ei rekisteröitymistä.

Helibrain-tiimin kirjoittamaTarkistanut Robert(Englanti), biofysiikan tohtorikoulutettavaJulkaistu Viimeksi tarkistettu

Mitä afantasia tarkoittaa?

Afantasiassa ihminen ei näe mielessään kuvia. Afantasiaa sairastava voi ajatella omenaa ja tietää, miltä se näyttää, mutta ei näe sitä mielessään. Nimitys otettiin käyttöön vuonna 2015 [1]. Noin 1 000 aikuisen kyselyssä noin 1/25 kertoi, että hänen näkömielikuvansa ovat hyvin heikkoja tai niitä ei ole lainkaan [2]. Afantasia ei ole sairaus.

Pikatietoa

  • Mitä tämä arviointi mittaa: kuinka eläviksi kuvailet mielikuviasi asteikolla 1 (ei mielikuvaa) – 5 (yhtä selkeä kuin näkeminen). Lisäksi arvioit yhden ääni-, haju-, maku- ja tuntoaistimuksen.
  • Ei VVIQ: tutkimuksissa käytetään useimmiten näkömielikuvien eloisuuden kyselyä (Vividness of Visual Imagery Questionnaire, VVIQ) [3]. Tässä arvioinnissa käytetään omia kysymyksiämme, joten sen tuloksia ei voi verrata suoraan VVIQ-pisteisiin.
  • Kuinka yleistä: VVIQ-kyselyssä noin 3.9% aikuisista kertoi näkömielikuviensa olevan hyvin heikkoja tai puuttuvan, ja noin 0.8% kertoi, ettei heillä ole niitä lainkaan [2].
  • Toinen ääripää: noin 6% kuvailee mielikuviaan erittäin eläviksi; tätä kutsutaan joskus hyperfantasiaksi. Noin 90% sijoittuu ääripäiden väliin [8].
  • Ei diagnoosi: afantasia on tapa kokea asioita, ei sairaus, eikä lyhyt kysely voi vahvistaa sitä.

Näin arviointi toimii

  1. Kuvittele. Saat kuviteltavaksi 10 arkista asiaa yksi kerrallaan, minkä jälkeen arvioit 4 asiaa muiden aistien osalta.
  2. Arvioi. Valitse jokaisen kohdalla, kuinka selkeä mielikuva oli: ”Ei mielikuvaa” – ”Yhtä selkeä kuin oikea asia”. Sulje silmäsi, jos siitä on apua.
  3. Katso tuloksesi. Mielensilmän pistemääräsi on kuva-aiheiden keskiarvo asteikolla 1–5. Muiden aistien tulokset näytetään erikseen.

Vääriä vastauksia ei ole, eikä tehtävässä ole aikarajaa.

Tuloksen tulkitseminen

  • Ei lainkaan mielikuvia: valitsit ”Ei mielikuvaa” jokaisen kuva-aiheen kohdalla. Näin afantasiaa kokevat ihmiset yleensä kuvailevat itseään [1].
  • Hämäriä mielikuvia (keskiarvo 2 tai vähemmän): useimmat mielikuvat olivat epämääräisiä tai puuttuivat. VVIQ-tutkimuksissa tällaiset vastaukset luokitellaan usein afantasiaksi [2].
  • Jotain siltä väliltä: mielikuvat ovat kohtalaisen selkeitä tai selkeitä. VVIQ-kyselyssä noin 9/10 ihmisestä vastaa näin [8].
  • Erittäin eläviä mielikuvia (keskiarvo 4,7 tai enemmän): lähes kaikki mielikuvat olivat yhtä selkeitä kuin näköhavainnot. Tutkimuksissa tätä kutsutaan hyperfantasiaksi [4] [8].

Nämä luokat noudattavat tapaa, jolla tutkijat ryhmittelevät VVIQ-vastauksia, mutta kysymyksemme ovat erilaisia. Pidä luokkaa siis kuvauksena vastauksistasi, älä mittaustuloksena.

Mitä tutkimuksissa on havaittu

  • Ilmiö huomattiin jo kauan sitten. Vuonna 1880 Francis Galton pyysi ihmisiä kuvittelemaan aamiaispöytänsä, ja jotkut sanoivat, etteivät nähneet mitään [5].
  • Nimitys on uusi. Vuonna 2015 Exeterin yliopiston työryhmä kuvaili 21 ihmistä, joilla oli vain vähän näkömielikuvia tai ei niitä lainkaan, ja antoi ilmiölle nimen afantasia [1]. Sen jälkeen noin 2 000 itsensä ilmiöön samaistavaa ihmistä on vastannut työryhmän kyselyihin [4].
  • Sitä voi mitata ilman sanoja. Binokulaarisessa kilpailukokeessa aiemmin kuviteltu kuva muuttaa useimpien ihmisten näköhavaintoa. Afantasiaa kokevilla näin ei käy [6].
  • Myös muut aistit liittyvät siihen usein. Eräässä laajassa tutkimuksessa noin puolet afantasiaa kokevista kertoi, ettei heillä ole mielikuvia millään aistialueella. Muut pystyivät kuvittelemaan esimerkiksi ääniä, hajuja, makuja tai tuntoaistimuksia [4] [7].
  • Muisti toimii eri tavoin. Afantasiaa kokevat kertovat muita useammin, että heidän omaa menneisyyttään ja kasvoja koskeva muistinsa on heikompi. Useimmat näkevät silti unia kuvina [4] [7].

Mitä tämä arviointi voi ja ei voi kertoa

Tämä on lyhyt itsearviointi: se kertoo, miten kuvailet mielikuvitustasi tänään omin sanoin. Ihmiset ymmärtävät sanan ”selkeä” eri tavoin, joten kaksi ihmistä voi saada eri tuloksen, vaikka heidän kokemuksensa olisi samanlainen. Arviointi ei diagnosoi mitään, eikä matala tai korkea tulos ole ongelma. Jos aihe kiinnostaa, tutkimusryhmät järjestävät toisinaan mielikuvia käsitteleviä tutkimuksia, joihin voit osallistua.

Usein kysyttyä

Mistä tiedän, onko minulla afantasia?

Yritä kuvitella jokin tuttu asia, kuten ystäväsi kasvot tai ulko-ovesi. Jos tiedät, miltä se näyttää, mutta et näe mitään mielessäsi, sinulla saattaa olla afantasia. Tutkijat arvioivat asiaa yleensä VVIQ-kyselyllä [3], ja jotkut käyttävät myös kokeita, jotka eivät perustu sanoihin [6]. Tämä arviointi antaa nopean ensivaikutelman, ei diagnoosia.

Kuinka yleistä afantasia on?

Noin 1 000 aikuisen kyselyssä 3.9% kertoi näkömielikuviensa olevan hyvin heikkoja tai puuttuvan, ja 0.8% kertoi, ettei niitä ole lainkaan [2]. Muut tutkimukset ovat saaneet samankaltaisia, pieniä osuuksia, mutta tulos riippuu siitä, mihin raja asetetaan.

Onko afantasia häiriö?

Ei. Afantasia tarkoittaa eroa siinä, miten ihmiset kokevat mielikuvituksen, eikä se ole sairaus. Useimmat koko ikänsä afantasiaa kokeneet elävät tavallista elämää. Moni saa vasta aikuisena tietää, että muut todella näkevät mielessään kuvia [1] [4]. Harvoin mielikuvat katoavat aivovamman tai sairauden jälkeen. Jos mielikuvasi ovat muuttuneet äkillisesti, keskustele lääkärin kanssa.

Voiko afantasia koskea muitakin aisteja?

Kyllä. Eräässä laajassa tutkimuksessa noin puolet afantasiaa kokevista kertoi, etteivät he pysty kuvittelemaan myöskään ääniä, hajuja, makuja tai tuntoaistimuksia. Muut pystyivät [4]. Siksi tässä arvioinnissa kysytään myös muista aisteista.

Onko tämä VVIQ-kysely?

Ei. VVIQ on tutkimuksissa yleisimmin käytetty kysely [3]. Tämä on oma, lyhyempi kysymyssarjamme, joka on laadittu tätä sivua varten, joten sen tulos perustuu omaan asteikkoonsa.

Onko afantasiatesti ilmainen?

Kyllä. Arviointi ja koko tulos ovat ilmaisia: ei rekisteröitymistä, sähköpostia eikä maksua.

Aiheeseen liittyvät testit

Katso kaikki 43 ilmaista aivotestiä

Haluatko harjoitella tätä päivittäin? Helibrain-sovelluksessa (toistaiseksi englanniksi) on maksuton ja maksullisia tilauksia.

Yleisiä kysymyksiä

Lähteet

  1. Zeman A, Dewar M, Della Sala S (2015). Lives without imagery: congenital aphantasia. Cortex 73:378–380. doi.org/10.1016/j.cortex.2015.05.019
  2. Dance CJ, Ipser A, Simner J (2022). The prevalence of aphantasia (imagery weakness) in the general population. Consciousness and Cognition 97:103243. doi.org/10.1016/j.concog.2021.103243
  3. Marks DF (1973). Visual imagery differences in the recall of pictures. British Journal of Psychology 64(1):17–24. doi.org/10.1111/j.2044-8295.1973.tb01322.x
  4. Zeman A, Milton F, Della Sala S, et al. (2020). Phantasia: the psychological significance of lifelong visual imagery vividness extremes. Cortex 130:426–440. doi.org/10.1016/j.cortex.2020.04.003
  5. Galton F (1880). Statistics of mental imagery. Mind 5(19):301–318. doi.org/10.1093/mind/os-V.19.301
  6. Keogh R, Pearson J (2018). The blind mind: no sensory visual imagery in aphantasia. Cortex 105:53–60. doi.org/10.1016/j.cortex.2017.10.012
  7. Dawes AJ, Keogh R, Andrillon T, Pearson J (2020). A cognitive profile of multi-sensory imagery, memory and dreaming in aphantasia. Scientific Reports 10:10022. doi.org/10.1038/s41598-020-65705-7
  8. Wright DJ, Scott MW, Kraeutner SN, et al. (2024). An international estimate of the prevalence of differing visual imagery abilities. Frontiers in Psychology 15:1454107. doi.org/10.3389/fpsyg.2024.1454107

Näin tämä sivu tehtiin: Helibrain-tiimi kirjoitti sen yllä lueteltujen tutkimusten pohjalta, ja Robert(Englanti) (biophysiikan tohtorikoulutettava) tarkisti sen 4. marraskuuta 2026. Päivitämme sivua, kun lähteet muuttuvat.