Siirry sisältöön

Tuloksen taustalla oleva kyky

Päätöksenteko ja riskit

Päätöksenteko tarkoittaa toimintatapojen valitsemista tavoitteiden, tietojen ja epävarmuuden pohjalta. Riskinotto on yksi sen osa. Saksalaisessa arpajaistutkimuksessa 18–30-vuotiaat aikuiset siirtyivät varmaan rahasummaan keskimäärin 93,6 €:n kohdalla, kun 70–85-vuotiailla vastaava summa oli 44,7 €. Tämä kertoo mieltymyksistä kyseisessä arpajaistilanteessa, ei siitä, ketkä tekivät parempia päätöksiä elämässään. 1

Viimeksi tarkistettu · 13 lähdettä

Tutustu testeihin ja työkaluihin ↓

01 / Ymmärrä

Mistä on kyse

Hyvä päätös riippuu kysymyksestä

Päätös pumpata ilmapalloa vielä kerran, tuottavien korttipakkojen oppiminen ja muiden pelaajien arvausten ennakointi sisältävät erilaista epävarmuutta. Riski voi olla ilmaistu suoraan, kuten arpajaisissa, joiden säännöt kerrotaan, tai sen voi oppia kokemuksesta. Pelitulos riippuu myös siitä, mitä pelaaja yrittää maksimoida ja millaista palautetta hän on saanut. 2

Riskimieltymys ei ole sama asia kuin päätöksen laatu. Varovaisempi valinta voi sopia yhden ihmisen tavoitteisiin ja voimavaroihin, kun taas riskialttiimpi valinta sopii toisen tilanteeseen. Laatu voi tarkoittaa johdonmukaisuutta suhteessa ilmoitettuihin tavoitteisiin, saatavilla olevan tiedon hyödyntämistä tai tuloksista oppimista. Sitä ei voi päätellä pelkästään suuremmasta pumppausten määrästä.

Yksinkertaistetussa aivotason kuvauksessa mukana ovat arvon esittämiseen, tuloksista oppimiseen ja tavoitteiden ylläpitämiseen osallistuvat järjestelmät, kuten etuotsalohkon ja aivojuovion välinen vuorovaikutus. 3 Klassisessa korttitehtävätutkimuksessa tiettyihin etuotsalohkon vaurioihin liittyi muuttuneita valintoja tulevien seurausten suhteen. Tästä ei kuitenkaan voi tehdä käänteistä päätelmää yhden terveen ihmisen pelituloksen perusteella. 4 2

Helibrain pitää Ilmapallopelin, Neljän korttipakan pelin, arvauspelin ja Päätöksenteon sudenkuopat -kysymykset erillisinä. Ne tarjoavat tilaisuuksia tutkia erilaisia valintoja, eivät muodosta yhtä validoitua yleistä päätöksentekotestiä.

Miten mittaamme sitä

TehtäväMihin kysymykseen se vastaaMitä muuta tulos voi kuvastaa
Ilmapallotehtävä riskinoton mittaamiseenPumppaatko saadaksesi suuremman palkkion vai lunastatko voitot ennen pallon puhkeamista?Opittuja odotuksia pallon puhkeamisesta ja saatua palautetta
Iowa-tyyppinen korttitehtäväOpi, mitkä pakat ovat edullisiaVoittojen/tappioiden yleisyyttä, vaihtoehtojen kokeilua ja oppimista
Kauneuskilpailutyyppinen arvauspeliEnnakoi muiden arvauksiaOdotuksia juuri kyseisestä pelaajajoukosta
Kehystämis- tai vinoumakysymyksetHuomaa, miten kuvaus vaikuttaa valintaanAiheen aiempaa tuttuutta ja tilanteen ymmärtämistä

Alkuperäinen ilmapallotehtävä esitteli käyttäytymiseen perustuvan riskinoton mittarin. Toistomittaustutkimuksessa tarkasteltiin sen pysyvyyttä sen sijaan, että yhtä suoritusta olisi pidetty muuttumattomana persoonallisuusdiagnoosina. Meidän versiomme yhteydessä on esitettävä sen omat säännöt ja pisteytyksen selitys. 5 6

Myös korttitehtävän tuloksissa on huomattavaa vaihtelua terveiden osallistujien välillä. Terveiden osallistujien suoritusten analyysit kehottavat varovaisuuteen, jos yhden nettopistemäärän perusteella halutaan tehdä yksinkertainen jako hyviin ja huonoihin tuloksiin. Huomioi myös pakkamieltymykset ja oppiminen suorituskerran aikana. 7

Arvauspelissä pohditaan muiden pelaajien uskomuksia. Pieni luku ei automaattisesti ole käytännössä parempi vastaus, jos kyseinen ryhmä arvaa eri tavalla. Alkuperäisessä kokeellisessa tutkimuskirjallisuudessa tarkastellaan päättelyn syvyyttä ja oppimista juuri kyseisessä pelissä. 8

Ikä ja normit: mikä on reilu vertailu?

Josef ja kollegat tutkivat riskinottohalukkuutta kyselyillä ja käyttäytymismittareilla. Alla oleva vertailu on poimittu heidän raha-arpajaistensa tuloksista, eikä se ole ilmapallo- tai korttipelin normi. Arpajaisten säännöt pysyivät samoina: niissä sai 300 € tai 0 € yhtä suurella todennäköisyydellä. Osallistujat valitsivat näiden arpajaisten ja asteittain kasvavien varmojen rahasummien välillä. 1

IkäryhmäKeskimääräinen varma rahasumma, jonka kohdalla arpajaisista siirryttiin varmaan vaihtoehtoonTulkinta kyseisessä tehtävässä
18–3093,6 €Arpajaisten tilalle tarvittiin suurempi varma summa
70–8544,7 €Tilalle hyväksyttiin pienempi varma summa

Arpajaisten odotusarvo oli 150 €. Tämä laskennallinen arvo ei tee varmuuden suosimisesta järjenvastaista: mieltymykset ja hyöty eivät ole sama asia kuin keskimääräinen rahallinen tuotto. Myös tutkimuksen ikätulokset erosivat toisistaan osa-alueiden ja mittareiden välillä. 1

Hyville päätöksille ei ole yhtä yhteistä ikänormia, eikä näillä arvoilla voi diagnosoida liiallista riskinottoa tai pisteyttää pelejämme. Edustava normi edellyttäisi samoja tuottosääntöjä, kannustimia, toteutustapaa ja vertailuväestöä. Helibrainin päätöksentekopeleille ei ole tehty tällaista kalibrointia.

02 / Aseta asiayhteyteen

Mikä siihen vaikuttaa

Näyttöluokitukset kertovat, onko tietyssä tuloksessa havaittu vaikutus. Ne eivät lupaa tietynsuuruista hyötyä. Jos Helibrainilla on luokitus tutkimusnäytön vahvuudesta, siihen liitetään aina tieto väestöstä ja tuloksesta. "Ei luokitusta" tarkoittaa, ettei meillä ole sopivaa luokitusta; se ei tarkoita, ettei vaikutusta olisi. Ikää ja laitteita koskevat havainnot ovat mittaustietoa, eivät hoitojen näyttöluokituksia.

Uni

Päätösten laadun näytön varmuutta ei ole arvioitu

Valppaustulokset eivät ole arvio päätösten laadusta.

Univaje voi vaikuttaa tarkkaavaisuuteen, mutta vastaava valppautta koskeva näyttö ei kerro, miten ihmisen riskimieltymys tai tosielämän päätökset muuttuvat. 9

Stressi

Rajallisesti näyttöä

Tietokannan arvio: akuutti stressi → riskialttiit päätökset.

Vastaavan vaikutuksen olemassaoloa koskevan näytön varmuus on heikko. Vaikutukset riippuvat tehtävästä ja siitä, onko riskialtis valinta edullinen. Suurempi riski ei kaikissa tilanteissa tarkoita huonompia päätöksiä. 10

Liikunta

Liian vähän näyttöä

Tietokannan arvio: yleinen kognitio, ei riskimieltymys.

Laajan liikunnan ja kognition yhteyttä koskevan arvion näytön varmuus on erittäin heikko. Se ei osoita parempaa taloudellista harkintaa, turvallisempia valintoja tai tietynlaista muutosta ilmapallon pumppausten määrässä. 11

Ikä

Ikävertailut

Mieltymyksiä ja mitattua tehtäväsuoritusta on tulkittava erikseen.

Ikään liittyvät suuntaukset vaihtelevat riskin osa-alueen ja mittaustavan mukaan. Arpajaisvertailua ei voi käyttää yleispätevänä kuvauksena päätösten laadusta elämänkaaren aikana. 1 2

Harjoittelu

Liian vähän näyttöä

Tietokannan arvio: vinoumien vähentämiseen tähtäävä opetus → suoriutuminen vinoumatehtävissä.

Vastaavan vaikutuksen olemassaoloa koskevan näytön varmuus on erittäin heikko. Tuttujen kysymysten tai tehtävän tuottojen oppiminen voi parantaa tulosta osoittamatta parempaa päätöksentekoa muissa tilanteissa. 12

Laitteet

Näyttö tehtävän olosuhteista

Myös tilanteet, kannustimet ja palaute merkitsevät vastaustavan lisäksi.

Lyhyt ruudulla pelattava peli ja kannustimia käyttävä tutkimus ovat erilaisia tilanteita. Pidä tuottosäännöt ja tulosten esitystapa mukana kaikissa vertailuissa. 6

Mihin harjoittelun vaikutus ulottuu?

Pelin harjoittelu eroaa harkintakyvyn paranemisesta kaikissa tilanteissa

Korttipelissä tuottavan pakan oppiminen on osa tavoiteltua suoritusta. Parempi tulos uusintakerroilla voi kertoa kyseisen ympäristön onnistuneesta oppimisesta eikä harkintakyvyn laajasta muutoksesta. Vinoumia käsittelevä visa voi helpottua, koska sen sudenkuopat tulevat tutuiksi. Nämä ovat todellisia, mutta rajattuja muutoksia tehtäväsuorituksessa. 7 12

Yleisissä harjoittelukatsauksissa kysytään, ulottuvatko hyödyt harjoittelemattomiin ja merkityksellisiin tuloksiin. Päätöksenteon kohdalla tämä edellyttää muutakin kuin onnistumista uudelta näyttävässä kysymyksessä, joka perustuu samaan tuttuun jekkuun. Taloudellisia, lääketieteellisiä tai turvallisuutta koskevia päätöksiä käsittelevät väitteet tarvitsevat näyttöä juuri näistä tilanteista. 13

Arjen valinnassa voi auttaa, että kirjaat vaihtoehdot, oletukset ja perustelut ennen tuloksen näkemistä ja tarkastelet sitten, mitä opit. Käsitekartta ja virhevihko sopivat näiden tietojen kirjaamiseen. Lopputulos yksin ei paljasta, hyödynnettiinkö alkuperäisessä valinnassa saatavilla olevaa näyttöä hyvin: järkeväkin valinta epävarmassa tilanteessa voi johtaa epäsuotuisaan tulokseen.

03 / Kokeile ja vertaile

Kokeile Helibrainissa

Kokeile pelejä niiden omat tavoitteet mielessäsi. Tarkista, kuvaako tulos pumppauksia, rahaa, oppimista vai vastaavuutta muiden pelaajien kanssa. Älä yhdistä eri tuloksia yhdeksi henkilökohtaiseksi riskisijoitukseksi.

Päätöksenteon sudenkuopat -kysymykset kutsuvat pohtimaan kuvauksia ja ensivastauksia. Suunnittelupeli on mukana läheisenä tehtävänä, joka tuo toimintasarjat näkyviksi. Kumpikaan ei korvaa neuvontaa merkittävässä henkilökohtaisessa päätöksessä. Tämän sivun työkalut tarjoavat tapoja tarkastella oletuksia ja tehtäväsuoritusta.

Testit ja pelit

Työkalut ja harjoittelu

Aiheeseen liittyviä vastauksia

Tutustu vastauskirjastoon: tälle kyvylle ei vielä ole omaa kysymystä. Tämä opas ja sen lähteet ovat hyvä lähtökohta.

Usein kysytyt kysymykset

Tarkoittaako suurempi pumppausten määrä, että teen huonompia päätöksiä?

Ei. Pumppaaminen riippuu pelin kannustimista, opituista odotuksista ja riskimieltymyksestä. Pumppausten määrä ei ole yleinen päätösten laatupistemäärä. 5

Ovatko iäkkäämmät aikuiset aina varovaisempia?

Keskimääräiset suuntaukset riippuvat riskin osa-alueesta ja mittarista. Arpajaistutkimuksen tulos ei voi kuvata jokaista iäkkäämpää aikuista tai jokaista päätöstä. 1

Poistaako visan sudenkuoppien oppiminen ajatteluni vinoumat?

Tuttuus voi parantaa suoriutumista näissä kysymyksissä. Tutkimusnäyttöön perustuvan arviomme mukaan laajemman vinoumia vähentävän opetuksen näytön varmuus on erittäin heikko. Hyötyjen siirtyminen muihin tilanteisiin vaatii erillistä näyttöä. 12

Lähteet

Linkit vievät alkuperäiseen DOI-tunnisteeseen tai lähdetietueeseen. Tutkimusvertailut kuvaavat lähteissä mainittuja tehtäviä; ne eivät vahvista selainversioidemme toimivuutta.

  1. Josef et al. (2016). Stability and change in risk-taking propensity across the adult life span..
  2. Tisdall et al. (2016). Risk taking across the life span: A comparison of self-report and behavioral measures of risk taking..
  3. Rangel et al. (2008). A framework for studying the neurobiology of value-based decision making.
  4. Bechara et al. (1994). Insensitivity to future consequences following damage to human prefrontal cortex.
  5. Lejuez et al. (2002). Evaluation of a behavioral measure of risk taking: The Balloon Analogue Risk Task (BART)..
  6. White et al. (2008). Test-retest characteristics of the Balloon Analogue Risk Task (BART)..
  7. Steingroever et al. (2012). Performance of healthy participants on the Iowa Gambling Task..
  8. Nagel (1995). Unraveling in Guessing Games: An Experimental Study.
  9. Lim et al. (2010). A meta-analysis of the impact of short-term sleep deprivation on cognitive variables..
  10. Starcke & Brand (2016). Effects of stress on decisions under uncertainty: A meta-analysis..
  11. Singh et al. (2025). Effectiveness of exercise for improving cognition, memory and executive function: a systematic umbrella review and meta-meta-analysis.
  12. Swaryandini et al. (2025). Systematic review and meta-analysis of educational approaches to reduce cognitive biases among students.
  13. Simons et al. (2016). Do “Brain-Training” Programs Work?.