Keskeinen tutkimusnäyttö ja luvut
| Kysymys | Asiaankuuluva mittaus | Mitä se ei osoita |
|---|---|---|
| Havaitseeko henkilö hiljaisen äänen? | Kuuloherkkyys kalibroiduissa olosuhteissa | Tarkkaa sävelkorkeuksien erottelua sellaisenaan |
| Erottaako henkilö kaksi sävelkorkeutta? | Taajuuksien tai melodioiden erottelutehtävä | Kalibroitua audiogrammia |
| Pystyykö henkilö toistamaan rytmin? | Havaitsemiseen ja liikkeeseen liittyvä ajoitus | Kuulon tai sävelkorkeuden kattavaa mittausta |
Alkuperäisessä synnynnäistä amuusiaa koskevassa tapauskuvauksessa raportoitiin puutteita hienojakoisessa sävelkorkeuksien erottelussa, vaikka audiometria oli normaali. Tämä on suoraa näyttöä siitä, että nämä kaksi asiaa voivat erota toisistaan. Kyse on yhdestä tapauksesta, eikä se todista, että jokaisella musiikin kanssa vaikeuksia kokevalla olisi normaali kuulo tai sama syy. Peretz et al., 2002
Laajemmassa ryhmätutkimuksessa ja esiintyvyystutkimuksessa käytetään laajempia arviointikriteerejä. Niissä ei päätellä kuulon heikkenemistä musiikkitestipisteiden perusteella. Vastaavasti musiikkipelin hyvä tulos ei saa antaa aihetta olettaa kuulon olevan normaali. Ayotte et al., 2002 Peretz et al., 2017
Mitä puolisävelaskelesimerkki osoittaa?
Laskutoimitus on 440 kerrottuna luvulla 2 potenssiin yksi kahdestoistaosa; suhteellinen kasvu on noin 5.95 %. Esimerkki havainnollistaa musiikillista intervallia. Se ei ole julkaistu keskimääräinen erottelukynnys, eikä se kerro, millä äänenvoimakkuudella henkilö pystyy havaitsemaan kummankaan sävelen. Musiikkitestit erottelevat useita sävelkorkeuden ja melodian tehtäviä. Peretz et al., 2003
Mittaako korkeamman sävelen tunnistaminen kaikkea musiikillista kykyä?
Ei. Melodian rakenne, muisti, rytmin havaitseminen ja liikkeiden ajoitus vaikuttavat eri tehtäviin. Montrealin protokollassa selitetään, miksi luokittelu vaatii laajemman seulonnan kuin yhden yksittäisen tuloksen. Vuvan et al., 2017
Mihin se vaikuttaa?
Sävelkorkeus, rytmi ja laulaminen on syytä pitää erillään
Henkilöllä voi olla vaikeuksia sovittaa liikkeensä rytmiin ilman, että hänen sävelkorkeuksien käsittelynsä on samanlaista. Rytmikuuroutta koskeva tapauskuvaus ja rytmitutkimuksen katsaus havainnollistavat tätä eroa. Laulaminen puolestaan lisää tehtävään motorisen suorituksen; se ei ole sama asia kuin sen arvioiminen, kumpi kahdesta kuunnellusta sävelestä on korkeampi. Phillips-Silver et al., 2011 Repp et al., 2013
Miksi verkkopelin mahdollisuudet ovat rajalliset?
Ohjeet, äänen välittyminen, tarkkaavaisuus ja vertailtavat ärsykkeet vaikuttavat kaikki siihen, mitä pistemäärä kuvaa. Tutkimusprotokolla edellyttää muitakin tarkistuksia kuin yhden verkkotestin. Peli ei mittaa kalibroituja kuulokynnyksiä, vaikka sen äänet kuvailtaisiin täsmällisillä taajuuksilla. Vuvan et al., 2017 Peretz et al., 2003
Myös yksilötulosten luotettavuus on osoitettava. Lyhyt tehtävä voi havainnollistaa toimintaperiaatetta, mutta soveltua huonommin henkilöiden pysyvään luokitteluun. Luotettavuusparadoksia koskevat tulokset ovat yleinen varoitus tällaisesta tulkinnasta, eivät väite siitä, etteivätkö mitkään musiikkitestit olisi luotettavia. Hedge et al., 2017
Mihin erosta voi käytännössä olla hyötyä?
Kuvaa vaikeus mahdollisimman tarkasti: hiljaisen äänen kuuleminen, sävelkorkeuden muutoksen erottaminen, melodian muistaminen ja rytmin naputtaminen ovat eri havaintoja. Pelin tulos voi auttaa muotoilemaan kysymyksen, mutta se ei kerro vaikeuden kliinistä syytä. Jos huolenaiheena on kuuloherkkyys, sävelkorkeuspeli ei anna siihen vastausta. Peretz et al., 2002 Vuvan et al., 2017
Viitattu tutkimusnäyttö ei tue henkilökohtaista diagnoosia puolisävelaskelesimerkin, esiintyvyysluvun tai matalan verkkotuloksen perusteella. Sen hyöty on siinä, että kuuloon ja musiikkiin liittyvät kyvyt pidetään käsitteellisesti ja mitattavasti erillään. Peretz et al., 2017 Peretz et al., 2003
Kokeile aiheeseen liittyvää ilmaista testiä
Sävelkorvatesti
Kokeile sävelkorvatestiä sävelkorkeutta ja rytmiä koskevissa tehtävissä kuuntelemalla mukavalla äänenvoimakkuudella ja noudattamalla ohjeita. Tulos ei korvaa kalibroitua kuulontutkimusta, eikä sen perusteella pidä sulkea kuulon heikkenemistä pois tai todeta sitä.
Yleisiä kysymyksiä
Voiko henkilön kuulo olla normaali, vaikka hänellä on synnynnäinen amuusia?
Kyllä. Alkuperäinen tapauskuvaus osoittaa, että musiikillisten sävelkorkeuksien erottelu voi olla heikentynyt normaalista audiometriasta huolimatta. Se ei tarkoita, että kaikilla musiikin kanssa vaikeuksia kokevilla olisi samanlainen profiili. Peretz et al., 2002
Onko yksi puolisävelaskel diagnostinen raja-arvo?
Ei. Numeerinen esimerkki kuvaa viritysintervallia, ei validoitua luokittelukynnystä. Peretz et al., 2003
Todistaako hyvä tulos musiikkitestissä, että kuulo on normaali?
Ei. Suoriutuminen musiikkitehtävässä ei anna kalibroituja kuulokynnyksiä. Vuvan et al., 2017
Lähteet
- Peretz et al. (2017). Synnynnäisen amuusian esiintyvyys.
- Vuvan et al. (2017). Montrealin protokolla amuusian tunnistamiseen.
- Peretz et al. (2002). Synnynnäinen amuusia.
- Peretz et al. (2003). Musiikillisten häiriöiden muodot.
- Ayotte et al. (2002). Synnynnäinen amuusia.
- Phillips-Silver et al. (2011). Syntynyt tanssimaan, mutta rytmikuuro: synnynnäisen amuusian uusi muoto.
- Repp et al. (2013). Sensorimotorinen synkronointi: katsaus viimeaikaiseen tutkimukseen (2006–2012).
- Hedge et al. (2017). Luotettavuusparadoksi: miksi vahvat kognitiiviset tehtävät eivät tuota luotettavia yksilöeroja.