Keskeinen tutkimusnäyttö ja luvut
| Piirre toistettavuuden meta-analyysissä | Yhdistetty uusintatestiarvio |
|---|---|
| Ekstroversio | 0.851 |
| Sovinnollisuus | 0.778 |
| Tunnollisuus | 0.817 |
| Neuroottisuus | 0.816 |
| Avoimuus kokemuksille | 0.810 |
Arviot ovat taulukosta 2, ja ne koskevat enintään kahden kuukauden testausvälejä eri mittareilla. Kokonaisotoskoko oli 14,923. Arviot kuvaavat järjestyslukujen pysyvyyttä, eivät sitä, kuinka monta asteikkopistettä yksittäisen ihmisen tuloksen pitäisi muuttua, eivätkä ne anna Helibrain-testille rajaa aidon muutoksen ja virheen välille. Gnambs, 2014
Mikä on piirre ja mikä on tila?
Piirre kuvaa toistuvaa taipumusta; tila taas liittyy käyttäytymiseen tai kokemukseen tietyssä tilanteessa. Fleesonin kokemusten otantatutkimuksissa havaittiin huomattavaa ihmisen sisäistä vaihtelua arjen tilanteiden välillä, vaikka ihmisten keskimääräisissä toimintatavoissa oli vakaita eroja. Se, että olet yhtenä päivänä tavallista seurallisempi, ei tarkoita, että ekstroversiosi olisi muuttunut yhtä paljon pysyvästi. Fleeson, 2001
Kyselyyn vastatessa mieleen tulevilla esimerkeillä voi siis olla merkitystä. Toistettavuuskatsauksessa käsitellään tilapäisiä vaikutuksia, kuten senhetkistä mielialaa ja tunteita, ja erotetaan ne sisäisen johdonmukaisuuden virheosuudesta. Pieni ero uusintatestissä ei kerro, mikä vaikutus sen aiheutti. Gnambs, 2014
Onko jokainen muutos pelkkää kohinaa?
Ei. Pitkittäistutkimuksissa tarkastellaan aitoa pysyvyyttä ja muutosta pidemmillä ajanjaksoilla, ja aikaväli sekä ikä vaikuttavat havaittuun kehitykseen. Robertsin ja DelVecchion katsaus käsittelee tällaisia kehitykseen liittyviä vertailuja. Sen perusteella ei pidä sivuuttaa jokaista henkilökohtaista muutosta eikä käsitellä kahta lyhyttä tietokilpailukertaa vuosikymmeniä kestävänä tutkimuksena. Roberts et al., 2000
Mihin se vaikuttaa?
Kyselyn vaihtaminen muuttaa mittausta
TIPI, BFI-10, BFI-2 ja IPIP:n merkkijoukot käyttävät erilaisia kysymyksiä ja pisteytysjärjestelmiä. Niiden yleiset piirrenimikkeet ovat osittain samoja, mutta numeeriset tulokset eivät välttämättä ole suoraan vertailukelpoisia. Sivustojen välinen piste-ero voi siis johtua erilaisesta mittauksesta eikä äkillisestä persoonallisuuden muutoksesta. Gosling et al., 2003 Rammstedt et al., 2007 Soto et al., 2017 International Personality Item Pool, 2026
Lyhyemmät mittarit tarjoavat myös vähemmän tarkkuutta ja kattavuutta. BFI-2:n lyhytversiota käsittelevässä artikkelissa kuvataan, milloin sen 30 ja 15 kysymyksen versiot sopivat käyttöön, ja varoitetaan tulkitsemasta lyhyimmällä versiolla yksityiskohtaisia osa-alueita. Pieniä eroja kannattaa tulkita erityisen varovasti, kun kunkin pisteen taustalla on vähän tietoa. Soto et al., 2017
Mitä 0–100 pisteet tarkoittavat?
Siihen liittyvässä IPIP-pohjaisessa tehtävässä näyttöasteikko sovittaa vastauksesi niiden minimi- ja maksimiarvon välille. Se ei ole prosenttipiste väestössä eikä kerro, kuinka monta prosenttia persoonallisuudesta sinulla on. Sama sijainti alkuperäisellä asteikolla voi vastata eri sijoitusta väestössä, jos kysely tai normiryhmä vaihtuu. International Personality Item Pool, 2026 International Test Commission, 2001
Miten vertailuista saa helpommin tulkittavia?
Käytä samaa kyselyä, kieltä, ohjeistusta ja pisteytystä. Vastaa ajatellen tarkoitettuja toistuvia toimintatapojasi sen sijaan, että yrittäisit saada viimekertaisen tuloksen uudelleen. Ota testausolosuhteet huomioon. Nämä ovat tulkintaa helpottavia käytäntöjä, eivät vahvistettu menetelmä persoonallisuuspisteiden pitämiseen ennallaan. International Test Commission, 2001 Gnambs, 2014
Jos muutos vaikuttaa merkittävältä, tarkastele, jatkuuko se ajan ja eri tilanteiden yli sen sijaan, että päättelisit syyn yhdestä uusintatestistä. Viitattu tutkimus ei anna yleispätevää pistemäärää, jonka ylittävä muutos olisi tässä verkkotestissä todellinen. Merkitykselliset tulkinnat edellyttäisivät tietoa juuri kyseisen mittarin mittausominaisuuksista. Gnambs, 2014 International Test Commission, 2001
Realistinen johtopäätös on, että persoonallisuusmittauksissa voi olla sekä vakaata signaalia että vaihtelua. Täydellistä samanlaisuutta tai jatkuvaa heilahtelua ei pidä olettaa etukäteen. Fleeson, 2001 Roberts et al., 2000
Kokeile aiheeseen liittyvää ilmaista testiä
Big Five -persoonallisuustesti
Kokeile Big Five -testiä jäsenneltynä tapana kuvata itseäsi. Jos teet sen myöhemmin uudelleen, vertaa tuloksia samasta 50 kysymyksen testistä ja pidä testitilanne mielessä. Pistemuutosta ei pidä tulkita kliiniseksi löydökseksi tai todisteeksi persoonallisuutesi perustavanlaatuisesta muutoksesta.
Yleisiä kysymyksiä
Pitäisikö minun odottaa täsmälleen samaa tulosta?
Ei. Lyhyen aikavälin toistettavuus on huomattava mutta epätäydellinen, ja se vaihtelee mittarin ja piirteen mukaan. Gnambs, 2014
Voinko verrata kahden sivuston pisteitä?
Vain jos niiden mittarit, pisteytys ja vertailujärjestelmät mahdollistavat vertailun. Samankaltaiset piirrenimet eivät yksin riitä. International Test Commission, 2001
Selittääkö yksi mieliala uuden tuloksen?
Se voi vaikuttaa tulokseen, mutta yksi piste-ero ei paljasta sen syytä. Tilapäiset vaikutukset on erotettava pidempiaikaisista toimintatavoista. Gnambs, 2014 Fleeson, 2001
Lähteet
- Gosling et al. (2003). Erittäin lyhyt Big Five -persoonallisuusulottuvuuksien mittari.
- Rammstedt et al. (2007). Persoonallisuuden mittaaminen minuutissa tai nopeammin: Big Five Inventoryn 10 kysymyksen lyhytversio englanniksi ja saksaksi.
- Soto et al. (2017). Seuraava Big Five Inventory (BFI-2): Hierarkkisen mallin kehittäminen ja arviointi 15 osa-alueella laajuuden, tarkkuuden ja ennustuskyvyn parantamiseksi.
- Soto et al. (2017). Big Five Inventory–2:n lyhyet ja erittäin lyhyet versiot: BFI-2-S ja BFI-2-XS.
- Gnambs (2014). Meta-analyysi Big Five -mittareiden toistettavuuskertoimista (uusintatestin luotettavuudesta).
- Fleeson (2001). Kohti persoonallisuuden rakennetta ja prosesseja yhdistävää näkemystä: piirteet tilojen jakaumina.
- Roberts et al. (2000). Persoonallisuuspiirteiden järjestyslukujen pysyvyys lapsuudesta vanhuuteen: pitkittäistutkimusten määrällinen katsaus.
- International Test Commission (2001). Kansainväliset ohjeet testien käyttöön.
- International Personality Item Pool (2026). 50 kysymyksen IPIP Big Five -tekijämerkkijoukot: pisteytysavaimet ja luotettavuus.