Keskeinen tutkimusnäyttö ja luvut
| Määrä | Suora tulkinta | Mitä muuta tarvitaan |
|---|---|---|
| Oikeat vastaukset | Onnistuminen annetuissa tehtävissä | Tehtävien vaikeustaso ja suoritusohjeet |
| Käytetty aika | Nopeus annettujen ohjeiden mukaan | Tarkkuus, aikarajat ja mittauksen laatu |
| Persentiili | Sijoitus vertailuryhmään nähden | Soveltuvat ja edustavat normit |
| ÄO-asteikon tulos | Standardoitu tulkinta | Vahvistettu muunnos ja ikänormit |
Carpenter, Just ja Shell analysoivat Ravenin matriisitehtävissä käytettyjä prosesseja suoritusten, ääneen ajattelun ja katseen kiinnittymiskohtien avulla. Heidän kuvauksessaan korostuvat säännönmukaisuuksien havaitseminen ja suhteiden käsittely. Kyseessä on vakiintuneen testiperheen teoreettinen analyysi, ei kaikkien sitä muistuttavien kuviopulmien validointi. Carpenter et al., 1990
Miksi matriiseja kutsutaan usein ei-kielellisiksi?
Tehtävien sisältö voi vähentää tiettyjen sanojen tuntemisen tarvetta, mutta se ei tee testistä riippumatonta ohjeista, koulutuksesta, kokemuksesta tai kulttuurista. Ravenin katsaus dokumentoi normien vaihtelua eri ympäristöissä ja eri aikoina. Ei-kielellinen tehtävämuoto ja kulttuurista riippumaton tulkinta ovat eri väitteitä. Raven, 2000
Laajempi älykkyyskatsauskin käsittelee testituloksia mittauksina, joilla on vahvuutensa ja rajoituksensa, ei ihmisen täydellisinä kuvauksina. Eri kognitiiviset tehtävät voivat asettaa erilaisia vaatimuksia päättelylle, muistille ja muille kyvyille. Neisser et al., 1996 Hampshire et al., 2012
Onko matriisipäättely sama asia kuin kokonais-ÄO?
Näitä ei voi automaattisesti rinnastaa. Laajempi arviointi voi yhdistää useita tehtävätyyppejä ja käyttää käsikirjassa määriteltyä yhdistelmäpistemäärää. Kustantajan pisteytysohje havainnollistaa, että standardoidut tulokset ja luottamusvälit kuuluvat tiettyyn arviointijärjestelmään. Pelkkä numeroasteikon käytäntö ei luo tällaista järjestelmää uudelle pelille. Pearson, 2020
Mihin se vaikuttaa?
Mikä vaikuttaa tulokseen?
Tehtävien valinta, vaikeustaso, aikarajat ja aiempi kokemus vaikuttavat siihen, mitä testataan. Uusintatestejä koskeva tutkimus havaitsee suoritustason nousua toistuvissa kognitiivisten kykyjen arvioinneissa. Matriisitehtävien tuttuus voi siis parantaa suoritusta osoittamatta, että sama parannus näkyisi vieraissa tehtävissä tai että yleinen kyvykkyys olisi kasvanut. Scharfen et al., 2018
Myös ikänormeilla on merkitystä. Tavanomaisessa ÄO-asteikossa keskiarvo on 100 kussakin ikäryhmässä; sama raakapistemäärä ei välttämättä vastaa samaa ikävakioitua tulosta. Lapsen tai aikuisen raakapistemäärälle ei voi antaa persentiiliä ilman asianmukaista vertailumenettelyä. Neisser et al., 1996 Pearson, 2020
Mitä laadukas mittaaminen edellyttää?
Kansainväliset testien käyttöä koskevat ohjeet edellyttävät näyttöä aiotun tulkinnan tueksi, asianmukaista toteutusta ja rajoitusten huomioimista. Luotettavuustutkimus osoittaa, miksi tuttu kognitiivinen tehtäväkin voi tuottaa yksilöistä epätarkkoja mittaustuloksia. Näyttävä kaavio ei korvaa näitä ominaisuuksia. International Test Commission, 2001 Hedge et al., 2017
Tämä on erityisen tärkeää, kun lyhyttä tehtävää käytetään ihmisen luokitteluun. Pieni määrä tehtäviä kattaa vain rajallisesti, eikä yksittäinen kokonaispistemäärä kerro, johtuiko virhe säännön väärin ymmärtämisestä, kiirehtimisestä, häiriötekijästä vai jostain muusta. Prosessianalyysi puoltaa ratkaisutehtävien vaatimusten tarkastelua yhden leiman sijaan. Carpenter et al., 1990
Mitä on realistista harjoitella?
Kuviotehtävien tekeminen voi lisätä tehtävätyypin tuttuutta. Uusintatestinäyttö tukee tällaisten parannusten kuvaamista mitattujen suorituserojen kautta; laajemmat väitteet edellyttävät tutkimusta taitojen siirtymisestä muihin tehtäviin. Mikään tässä mainituista lähteistä ei osoita, että Helibrain-peli tekisi ihmisestä älykkäämmän tai diagnosoisi kognitiivisia häiriöitä. Scharfen et al., 2018 International Test Commission, 2001
Jos seuraat omaa suoriutumistasi, käytä samaa versiota ja samoja aikarajoja, kirjaa aiempi kokemus ja kuvaa tulosta testattujen tehtävien pistemääränä. Näin saat enemmän tietoa kuin käsittelemällä raakaprosenttia yleispätevänä älykkyysjärjestyksenä. Raven, 2000 International Test Commission, 2001
Kokeile aiheeseen liittyvää ilmaista testiä
Matriisipäättelytesti
Kokeile matriisipäättelytestiä ja tutki, miten sääntöjä voi havaita kuvioista. Lue ajanottoa ja pisteytystä koskevat ohjeet. Tulos kertoo suoriutumisesta verkkotehtävässä; samankaltaisuus tunnettujen matriisitestien kanssa ei anna tälle testille niiden normeja tai kliinistä validointia.
Yleisiä kysymyksiä
Onko matriisipäättely kulttuurista riippumatonta?
Ei-kielellinen tehtävämuoto ei poista ympäristön vaikutusta. Julkaistut matriisitestien normit vaihtelevat ympäristön ja ajankohdan mukaan. Raven, 2000
Voinko muuntaa oikeiden vastausten prosenttiosuuden ÄO:ksi?
Tällainen tulkinta edellyttää vahvistettua muunnosta ja soveltuvia ikänormeja. Yleinen ÄO-asteikon käytäntö ei ole tällainen muunnos. International Test Commission, 2001 Neisser et al., 1996
Vaikuttaako harjoittelu matriisitestin tuloksiin?
Kognitiivisten kykyjen testeissä havaitaan parempia tuloksia uusintatestissä, joten aiempi kokemus on huomioitava toistuvien tulosten tulkinnassa. Scharfen et al., 2018
Lähteet
- Neisser et al. (1996). Älykkyys: tunnetut ja tuntemattomat asiat.
- Pearson (2020). WISC-V-tulkintaraportti: tulokset.
- International Test Commission (2001). Kansainväliset ohjeet testien käyttöön.
- Raven (2000). Ravenin progressiiviset matriisit: muutokset ja pysyvyys kulttuurien ja ajan myötä.
- Carpenter et al. (1990). Mitä yksi älykkyystesti mittaa: teoreettinen kuvaus Ravenin progressiivisten matriisien testin prosessoinnista.
- Hampshire et al. (2012). Ihmisen älykkyyden erittely.
- Scharfen et al. (2018). Uusintatestivaikutukset kognitiivisten kykyjen testeissä: meta-analyysi.
- Hedge et al. (2017). Luotettavuuden paradoksi: miksi vakaat kognitiiviset tehtävät eivät tuota luotettavia yksilöeroja.