Keskeinen tutkimusnäyttö ja luvut
| Havainnollistava lopputekstin tarkkuus | Virheellisiä merkkejä 1 000 merkkiä kohden | Merkitys |
|---|---|---|
| 99% | 10 | Laskuesimerkki, ei suositeltu tavoite |
| 98% | 20 | Jäljellä on kaksi kertaa niin monta virhettä kuin 99%:n tarkkuudessa |
| 95% | 50 | Jäljellä on viisi kertaa niin monta virhettä kuin 99%:n tarkkuudessa |
Esimerkeissä käytetään yksinkertaista lopputekstin merkkitarkkuuden määritelmää. Todellisissa tutkimuksissa voidaan käyttää merkkijonojen vähimmäisetäisyyttä lisättyjen, pois jätettyjen ja korvattujen merkkien huomioimiseen, joten esimerkkejä ei pidä pitää kaikkien sivustojen tarkkuusmittareiden toistona. Mittauskirjallisuudessa selitetään, miksi arvioinnissa on määriteltävä syötettävä ja kirjoitettu teksti. Soukoreff et al., 2003 Soukoreff et al., 2001
Jäljelle jääneet ja korjatut virheet ovat eri asioita
Paljon virheitä tekevä ja ne kaikki korjaava henkilö voi saada aikaan virheetöntä tekstiä, mutta käyttää paljon aikaa korjaamiseen. Virheet ennalleen jättävä voi vaikuttaa nopeammalta, vaikka tuloksena on vaikeammin hyödynnettävää tekstiä. Siksi lopullinen virheprosentti, korjaamiseen käytetty vaiva ja kirjoitusnopeus vastaavat eri kysymyksiin. Soukoreff et al., 2003
Pöytätietokoneaineistossa raportoidaan sekä korjaamattomat virheet että korjaamiseen liittyviä mittareita. Nopeammat osallistujat tekivät yleensä vähemmän virheitä, mutta tutkimus oli havainnoiva. Se ei osoita, että kaikkien pakottaminen kirjoittamaan nopeammin tekisi heistä tarkempia tai että tietyn verran hidastaminen parantaisi tulosta tietyllä määrällä. Dhakal et al., 2018
Miksi kaikille sopivaa ihanneprosenttia ei ole
Virheen haitta riippuu tehtävästä ja siitä, mitä sen jälkeen tapahtuu. Litteroinnin vertailutestissä mitataan annetun tekstin kirjoittamista; tekstin laatimiseen tai muokkaamiseen liittyy muitakin päätöksiä. Kirjoittamisen ja tekstinsyötön perusteoksissa erotellaan näiden tehtävien osat ja selitetään, miksi yhdessä tilanteessa mitatut nopeudet eivät suoraan päde kaikkeen työhön. Salthouse, 1986 MacKenzie and Soukoreff, 2002
Laboratoriotutkimuksessa havaittiin myös suuria eroja tavallisen tekstin ja satunnaisten merkkijonojen kirjoittamisen välillä, jopa kokeneilla osallistujilla. Tekstin tuttuus vaikuttaa osaltaan siihen, mitä tulos mittaa. Henkilökohtainen ennätys helpolla sanalistalla ei välttämättä kerro samanlaisesta suoriutumisesta paljon välimerkkejä sisältävässä tekstissä. Feit et al., 2016
Mihin se vaikuttaa?
Laitteen avustavat toiminnot muuttavat tulkintaa
Automaattinen korjaus voi korvata tekstiä ilman, että näppäillyt merkit vastaavat korvattuja merkkejä yksi yhteen; ennakoiva tekstinsyöttö voi lisätä kokonaisen sanan. Mobiilitutkimuksessa käsitellään nimenomaisesti näistä seuraavia näppäinpainallustason virhemittareiden rajoituksia. Avustetun puhelimella kirjoittamisen ja avustamattoman pöytätietokoneella kirjoittamisen vertailu ikään kuin niiden tarkkuusprosentit olisivat samoja voi peittää olennaisia eroja. Palin et al., 2019
Millainen harjoittelu on järkevää?
Käytä samaa tehtävää ja kirjaa nopeus yhdessä tehtävään sopivan virhemittarin kanssa. Vertaa keskenään samankaltaisia, entuudestaan tuntemattomia tekstikatkelmia sisältäviä harjoitusjaksoja yksittäisen suorituksen sijaan. Tämä on mittaussuositus, ei väite ihanteellisesta harjoittelun määrästä. Arkikirjoittajien harjoitteluhistoriaa koskeva näyttö tukee tehtäväkohtaista taitavuutta, mutta ei määritä kaikille sopivaa nopeuden ja tarkkuuden harjoittelusuhdetta. Keith et al., 2007 MacKenzie and Soukoreff, 2002
Jos nopeammassa suorituksessa jää enemmän virheitä, kuvaile sitä kompromissiksi äläkä varauksettomaksi parannukseksi. Jos lopullinen tarkkuus pysyy samana mutta korjaamiseen kuluu vähemmän vaivaa, sekin on hyödyllistä tietoa. Useiden mittareiden tarkoitus on tehdä muutos näkyväksi sen sijaan, että kaikki tulokset puristettaisiin yhdeksi mairittelevaksi luvuksi. Soukoreff et al., 2003 Soukoreff et al., 2001
Parannusta tulee kuvata myös sillä tasolla, jota on testattu. Parempi kirjoitustaito on hyödyllinen taito; viitatuissa näppäimistötutkimuksissa WPM:ää tai tarkkuutta ei käytetä älykkyyden, tarkkaavaisuushäiriön tai yleisen kognitiivisen kehittymisen mittana. Niiden päätelmät koskevat tekstinsyöttöä määritellyissä olosuhteissa. Dhakal et al., 2018 Feit et al., 2016
Kokeile aiheeseen liittyvää ilmaista testiä
Kirjoitusnopeustesti
Kokeile kirjoitusnopeustestiä ja tarkastele nopeutta, tarkkuutta ja syöttötapaa yhdessä. Kun seuraat omaa kehitystäsi, pidä avustavien toimintojen asetukset ja tekstityyppi samoina. Tulos on hyödyllisempi, kun pystyt tulkitsemaan sitä ja huomioimaan myös virheet.
Yleisiä kysymyksiä
Onko 100%:n tarkkuus aina paras?
On hyvä, että lopullinen teksti on oikein, mutta näissä tutkimuksissa ei määritetä yhtä ihanteellista harjoittelutavoitetta, jossa nopeutta, korjaamiseen käytettyä vaivaa ja tehtävän vaatimuksia ei huomioitaisi. Soukoreff et al., 2003
Poistaako kirjoitusvirheen korjaaminen sen aiheuttaman haitan?
Korjaaminen voi poistaa lopullisesta tekstistä virheen, mutta siihen kuluu silti näppäinpainalluksia ja aikaa. Siksi korjaamiseen käytetty vaiva on erillinen mittari. Soukoreff et al., 2001
Voinko vertailla tarkkuutta eri verkkosivustojen välillä?
Vasta kun olet tarkistanut, miten kukin sivusto määrittelee virheet, laskee tekstin ja huomioi korjaukset. Samat prosenttiluvut voivat perustua erilaisiin arviointitapoihin. Soukoreff et al., 2003
Lähteet
- Dhakal et al. (2018). Observations on Typing from 136 Million Keystrokes.
- Palin et al. (2019). How do People Type on Mobile Devices?.
- Feit et al. (2016). How We Type.
- Soukoreff et al. (2003). Metrics for text entry research.
- Soukoreff et al. (2001). Measuring errors in text entry tasks.
- MacKenzie and Soukoreff (2002). Text Entry for Mobile Computing: Models and Methods, Theory and Practice.
- Salthouse (1986). Perceptual, cognitive, and motoric aspects of transcription typing..
- Keith et al. (2007). A deliberate practice account of typing proficiency in everyday typists..