Keskeinen tutkimusnäyttö ja luvut
| Väite | Näyttöön perustuva tulkinta |
|---|---|
| Sisäinen puhe rajoittaa kaikkien lukunopeuden ääneen lukemisen tasolle | Hiljainen ja ääneen lukeminen ovat eri tehtäviä ja niiden yksinkertaiselle rinnastamiselle ei ole näyttöä |
| Sisäisen puheen poistaminen takaa nopean ymmärtämisen | Tällaista yleispätevää takuuta ei ole osoitettu |
| Silmäilyt taaksepäin ovat aina ajanhukkaa | Kokeellinen näyttö osoittaa, että uudelleen lukeminen voi tukea ymmärtämistä |
| Suurempi näytetty WPM tarkoittaa aina parempaa lukemista | Myös ymmärtämistä on arvioitava |
Subvokalisaatiolla tarkoitetaan väljästi useita asioita. Sillä voidaan viitata koettuun sisäiseen ääneen, hienovaraiseen puheeseen liittyvään toimintaan tai kielen käsittelyyn, jossa käytetään äänteellisiä mielikuvia. Nämä eivät ole keskenään sama asia eivätkä saman mittarin kohteita. Pikalukemista käsittelevä katsaus tarkastelee fonologista käsittelyä ja varoittaa olettamasta, että havaittavan sisäisen äänen välttäminen poistaisi lukemisen kielelliset käsittelyvaatimukset. Rayner et al., 2016
Miksi nopeampi silmien liike ei riitä
Silmät keräävät visuaalista tietoa fiksaatioiden ja sakkadien avulla, mutta ymmärtäminen edellyttää sanojen tunnistamista ja niiden merkityksen yhdistämistä. Silmänliikkeitä käsittelevät katsaukset osoittavat, että näytteiden kerääminen ja kielen käsittely vaikuttavat toisiinsa. Osoittimen nopeampi liikuttaminen tai silmien paluuliikkeiden estäminen ei osoita, että sama tieto olisi ymmärretty. Rayner, 1998 CLIFTON et al., 2015
Schotter kollegoineen tutki menetelmää, joka esti aiemmin luettujen sanojen hyödyllisen uudelleen lukemisen. Ymmärtäminen heikkeni. Tulos ei todista, että jokainen silmäily taaksepäin olisi tarpeellinen, mutta se kumoaa ajatuksen, että jokaista taaksepäin suuntautuvaa liikettä pitäisi automaattisesti pitää poistettavana virheenä. Schotter et al., 2014
Miksi jotkin tekstit tuntuvat paljon nopeammilta lukea
Sanojen tuttuus ja kielikokemus muuttavat käsittelyn vaatimuksia. Toisen kielen sanataajuutta ja sanavarastoa koskeva tutkimus selittää, miksi vieras termi tai vähäisemmän harjoittelun kieli voi hidastaa lukemista. Tämä ei osoita sisäistä puhetta syyksi, vaikka lukija huomaisi vaikeissa kohdissa sisäisen äänensä selvemmin. Whitford et al., 2012 Brysbaert et al., 2016
Mihin se vaikuttaa?
Entä silmäily?
Silmäilystä voi olla hyötyä, kun tavoitteena on löytää aihe tai saada yleiskuva. Siinä käsitellään vähemmän tietoa, joten sitä tulee arvioida suhteessa tähän tavoitteeseen. Pikalukemista käsittelevä katsaus erottaa tämän toiminnan kaiken tekstin täydellisestä ymmärtämisestä poikkeuksellisen suurella nopeudella. Nopeampi silmäily ei osoita, että yksityiskohtainen ymmärtäminen olisi säilynyt ennallaan. Rayner et al., 2016
Aikuisia koskeville numeerisille keskiarvoillekin on rajoituksia. Ne ovat englanninkielisten tehtävien tuloksia, joissa oli paljon koulutettuja osallistujia, eivät kaikkia kieliä koskevia ikäkohtaisia normeja. Lapsia, ikääntyneitä ja toista kieltä lukevia ei pidä arvioida yhden keskiarvon tai sen perusteella, kuinka hiljaiselta sisäinen puhe tuntuu. Brysbaert, 2019
Mitä kannattaa tehdä tukahduttamiskikan sijaan?
Lue tavoitteeseen sopivaa aineistoa, tarkista ymmärtämisesi ja tutustu kieleen ja aiheeseen paremmin. Lukemista käsittelevä katsaus tukee kokemuksen ja kielitaidon merkitystä, mutta siinä ei osoiteta kaikille sopivaa harjoittelumäärää tai taattua nopeuden kasvua. Sanaston kattavuutta koskeva tutkimus käsittelee niin ikään sitä, kuinka suuren osan tietystä tekstistä lukija tuntee, ei välitöntä nopeuskikkaa. Rayner et al., 2016 Nation, 2006
Jos haluat vertailla omia tuloksiasi, käytä vieraita tekstejä ja vertaa ymmärtämistä ajan lisäksi. Jos menetelmä nostaa WPM-lukemaa mutta heikentää kykyäsi selittää tekstin sisältöä, kyse on kompromissista. Pelkkä kokemus sisäisen äänen vaimenemisesta ei osoita, että lukeminen olisi parantunut. Rayner et al., 2016 Schotter et al., 2014
Realistinen tavoite on ymmärtää sopivaa aineistoa tehokkaammin. Yksikään viitattu lähde ei osoita, että subvokalisaation tukahduttaminen selaimessa tehtävän testin aikana lisäisi yleisesti älykkyyttä tai poistaisi pysyvästi lukemisen kielellisen käsittelyn rajoitteet. Rayner et al., 2016 CLIFTON et al., 2015
Kokeile aiheeseen liittyvää ilmaista testiä
Lukunopeustesti
Kokeile lukunopeustestiä pakottamatta itseäsi käyttämään vierasta tukahduttamistekniikkaa. Kirjaa ymmärtäminen nopeuden rinnalle. Jos kokeilet erilaista lukutapaa, pidä tulosta tiettyyn tekstiin liittyvänä vertailuna, älä vahvistettuna sisäisen puheen mittarina.
Yleisiä kysymyksiä
Onko sisäinen ääni merkki huonosta lukutaidosta?
Katsaus ei tue tällaista yleistä päätelmää. Äänteisiin liittyvä kielen käsittely ja jokaisen sanan ääneen sanominen ovat eri asioita. Rayner et al., 2016
Pitäisikö minun välttää palaamasta tekstissä taaksepäin?
Ei yleispätevänä sääntönä. Kontrolloidussa kokeessa havaittiin, että mahdollisuus lukea tekstiä uudelleen tukee ymmärtämistä. Schotter et al., 2014
Voinko harjoitella silmäilyä erikseen?
Kyllä, mutta arvioi sitä valikoivana lukemisena, jonka tavoitteena on yleiskuva tai tiedon etsiminen. Se ei todista, että ymmärsit kaikki yksityiskohdat näytetyllä nopeudella. Rayner et al., 2016
Lähteet
- Brysbaert (2019). How many words do we read per minute? A review and meta-analysis of reading rate.
- Rayner et al. (2016). So Much to Read, So Little Time.
- Rayner (1998). Eye movements in reading and information processing: 20 years of research..
- CLIFTON et al. (2015). Eye movements in reading and information processing: Keith Rayner’s 40 year legacy.
- Whitford et al. (2012). Second-language experience modulates first- and second-language word frequency effects: Evidence from eye movement measures of natural paragraph reading.
- Nation (2006). How Large a Vocabulary is Needed For Reading and Listening?.
- Schotter et al. (2014). Don’t Believe What You Read (Only Once).
- Brysbaert et al. (2016). How Many Words Do We Know? Practical Estimates of Vocabulary Size Dependent on Word Definition, the Degree of Language Input and the Participant’s Age.