Keskeinen tutkimusnäyttö ja luvut
| Julkaistu tehtävä | Otos | Mitattu keskimääräinen viive |
|---|---|---|
| Yksinkertainen visuaalinen reaktio, Woodsin koe 1 | 1,469 aikuista, iältään 18–65 | 231 ms |
| Visuaalinen valintareaktio, Woodsin koe 1 | 1,466 aikuista, iältään 18–65 | 550 ms |
| Valintatehtävä, 18–24-vuotiaat | 86 osallistujaa | 472 ms |
| Valintatehtävä, 59–65-vuotiaat | 246 osallistujaa | 590 ms |
Yksinkertaisen tehtävän luvut ovat sen otosyhteenvedossa; valintatehtävän ikäryhmät ja keskiarvot löytyvät taulukosta 2. Tutkimuksilla on yhteinen tutkimusympäristö, mutta niissä käytetään eri ärsykkeitä ja tehtävät asettavat erilaisia vaatimuksia. Kokonaiskeskiarvojen vähentäminen toisistaan on kuvailevaa laskutoimitusta, ei puhdas mitta yhdestä mielen tiedonkäsittelyn vaiheesta. Woods et al., 2015 Woods et al., 2015
Mitä muuttuu, kun tehtävään lisätään valinta?
Yksinkertaisessa tehtävässä osallistuja voi valmistautua tekemään saman liikkeen ennen jokaista signaalia. Valintatehtävässä on tunnistettava, mitä ilmestyi, ja yhdistettävä se toimintoon. Hickin ja Hymanin klassisissa kokeissa vasteaika yhdistyy vaihtoehtojen sisältämään informaatioon, kuten mahdollisten signaalien määrään ja todennäköisyyksiin. Hick, 1952 Hyman, 1953
Siksi ihminen voi reagoida nopeasti valoon mutta tarvita enemmän aikaa valitakseen oikean liikkeen pelissä. Tässä ei ole ristiriitaa: tehtävät mittaavat eri asioita. Laboratorion valintatehtävässä myös rajataan käytettävissä olevat vaihtoehdot. Tosielämän peli tai ajotilanne ei vastaa yhtä yleispätevää reaktioaikamittaria. Woods et al., 2015
Miten ikää ja sukupuolta tulisi tulkita?
Yllä olevat ikäryhmäkohtaiset arvot perustuvat poikkileikkausotokseen, jossa ei seurattu samoja ihmisiä vuosikymmenten ajan. Ne kuvaavat tehtävän taustaa, mutta niiden perusteella ei voi ennustaa, kuinka paljon yksittäisen ihmisen tulos muuttuu vuosittain. Ne eivät myöskään määritä ikäkohtaisia selainpohjaisia prosenttipisteitä tai kiinteää sukupuolikohtaista korjausta. Niihin tarvittaisiin sama koejärjestely ja asianmukaiset normit. Woods et al., 2015 Woods et al., 2015
Mihin se vaikuttaa?
Pisteytyksessä huomioidaan sekä virheet että nopeus
Nopea arvaaminen voi lyhentää reaktioaikaa mutta lisätä virheitä. Valintatehtävässä on siksi määriteltävä, mikä lasketaan oikeaksi vastaukseksi, vastaamatta jättämiseksi tai ennenaikaiseksi vastaukseksi. Oikeiden vastausten keskimääräistä aikaa ei voi tulkita ottamatta huomioon mahdollisia tarkkuuden muutoksia. Woodsin valintatutkimuksessa raportoidaan useita tuloksia sen sijaan, että viivettä pidettäisiin suorituskyvyn täydellisenä kuvauksena. Woods et al., 2015
Myös erittäin hitaat tai nopeat vastaukset ja väliin jääneiden yritysten käsittely voivat muuttaa yhteenvetotulosta. Poikkeavien arvojen käsittely kuuluu tuloksen määritelmään; kaksi eri sääntöjä käyttävää verkkosivustoa voi antaa samankaltaisesta toiminnasta erilaiset tulokset. Ratcliff, 1993
Miksi verkkotulokset eroavat taulukon arvoista?
Näytöt, syöttölaitteet ja selainjärjestelmät aiheuttavat omia viiveitään ja ajoituksen vaihtelua. Kokeelliset vertailut osoittavat, etteivät tarkat ohjelmiston aikaleimat poista näitä eroja. Puhelimella tehtävän valintatehtävän vertaaminen hiirellä tehtävään yksinkertaiseen tehtävään sekoittaa reaktion valinnan laitteiston ja liikkeen eroihin. Anwyl-Irvine et al., 2020 Bridges et al., 2020
Hyödyllistä vapaamuotoista vertailua varten käytä samaa laitteistoa ja lue molempien tehtävien ohjeet. Odota tehtäväkohtaista eroa sen sijaan, että pitäisit kumpaakaan lukua yleisenä nopeusarviona. Luotettavuustutkimus myös varoittaa, ettei selvä tehtävien keskimääräinen ero automaattisesti tarkoita, että yksittäisen ihmisen erotuspistemäärä olisi vakaa ominaisuus. Hedge et al., 2017
Harjoittelu voi tehdä ärsykkeen ja reaktion välisistä yhteyksistä tutumpia. Se voi olla aitoa tehtävän oppimista, mutta ei osoita yleistä päätöksenteon paranemista. Tieteellisesti hyödyllinen tulos on selkeästi määritellyn tehtävän parempi suorittaminen, kun sen virheet ja olosuhteet huomioidaan. Woods et al., 2015 Hick, 1952
Kokeile aiheeseen liittyvää ilmaista testiä
Reaktioajan testi
Aloita reaktioajan testillä nähdäksesi, millainen yksinkertainen reaktiotehtävä on. Jos kokeilet myös valintapohjaista testiä, kuten Stroop-testiä, vertaile sen ohjeita ja tarkkuusvaatimuksia ennen tulosten vertailua. Ero ei ole validoitu mittari älykkyydellesi tai päätöksentekokyvyllesi.
Yleisiä kysymyksiä
Kumpi tehtävä muistuttaa enemmän pelaamista?
Pelit vaativat usein valintoja, ennakointia ja liikkumista. Hallittu valintatehtävä mittaa yhtä osa-aluetta, mutta kumpikaan tehtävä ei mittaa pelisuoriutumista kokonaisuudessaan. Woods et al., 2015
Kaksinkertaistaako vaihtoehtojen määrän tuplaaminen reaktioajan?
Klassiset havainnot koskevat vaihtoehtojen sisältämää informaatiota, eivät yleispätevää sääntöä ajan kaksinkertaistumisesta. Merkitystä on vaihtoehtojen yhdistämisellä reaktioihin, todennäköisyyksillä ja tehtävän suunnittelulla. Hick, 1952 Hyman, 1953
Voinko vähentää tulokseni toisistaan mitatakseni ajatteluaikani?
Vähennyslasku sekoittaa tehtävien ja mittausten eroja, ellei niitä ole koeasetelmassa hallittu. Tulos ei automaattisesti ole puhdas arvio yhdestä tiedonkäsittelyn vaiheesta. Woods et al., 2015 Anwyl-Irvine et al., 2020
Lähteet
- Woods et al. (2015). Yksinkertaisen reaktioajan viiveeseen vaikuttavat tekijät.
- Woods et al. (2015). Ikään liittyvä hidastuminen vasteen valinnassa ja tuottamisessa visuaalisessa valintareaktioaikatehtävässä.
- Hick (1952). Tiedon karttumisen nopeudesta.
- Hyman (1953). Ärsykkeen sisältämä tieto reaktioajan määrittäjänä.
- Ratcliff (1993). Menetelmiä reaktioajan poikkeavien arvojen käsittelyyn.
- Anwyl-Irvine et al. (2020). Verkkokoealustojen, selainten ja laitteiden realistinen tarkkuus.
- Bridges et al. (2020). Ajoituksen laaja vertailututkimus: laboratorio- ja verkkokokeiden toteutusohjelmien vertailu.
- Hedge et al. (2017). Luotettavuusparadoksi: miksi vakaat kognitiiviset tehtävät eivät tuota luotettavia yksilöeroja.