Keskeinen tutkimusnäyttö ja luvut
| Tutkimuskysymys | Mitä näyttö erottaa toisistaan |
|---|---|
| Mielikuvissa kiertäminen ja kaikki avaruudelliset taidot | Eri avaruudellisissa tehtävissä näkyy erilaisia ryhmien välisiä eroja |
| Ryhmien keskiarvo ja yksilön kyky | Keskiarvoero ei luokittele jokaista ihmistä |
| Nykyinen suoriutuminen ja harjoitettavuus | Avaruudellisten taitojen harjoittelututkimuksissa havaitaan kehittymistä |
| Tehtävän tulos ja yleinen älykkyys | Yksi avaruudellinen tehtävä ei anna kattavaa kuvaa kognitiivisista kyvyistä |
Voyerin ja kollegoiden yhteenveto erittelee tuloksia testin ja menettelytapojen mukaan. Myös Linnin ja Petersenin aiemmassa yhteenvedossa erotetaan mielikuvissa kiertäminen, avaruudellinen hahmottaminen ja avaruudellinen visualisointi. Yhden luvun esittäminen sukupuolierona kaikissa avaruudellisissa kyvyissä hävittää nämä erot. Voyer ym., 1995 Linn ym., 1985
Mitä mielikuvissa kiertämisen tehtävässä tehdään?
Shepard ja Metzler tutkivat klassisissa kokeissaan päätöksiä käännetyistä kolmiulotteisista esineistä. Vandenberg ja Kuse kehittivät ryhmässä tehtävän paperitestin, jolla on omat tehtävänsä ja pisteytysmenettelynsä. Selainpohjainen tehtävä, jossa käytetään erilaisia kuvioita, aikarajoja tai vastaussääntöjä, ei automaattisesti vastaa kummankaan testin normeja. Shepard ym., 1971 Vandenberg ym., 1978
Tämä tarkoittaa myös sitä, etteivät tarkkuusero, suoritusajan ero ja aikarajan puitteissa saavutettujen tehtävien määrän ero ole keskenään sama asia. Testin menettelytapa on osa tutkimustulosta, eikä sitä voi sivuuttaa merkityksettömänä yksityiskohtana. Voyer ym., 1995 Linn ym., 1985
Mitä keskiarvoero kertoo tulosten päällekkäisyydestä?
Se ei tarkoita, että kaikki miehet suoriutuisivat kaikkia naisia paremmin tai että yksittäisen ihmisen tulos voitaisiin ennustaa sukupuolen perusteella. Hyden katsaus sijoittaa kognitiiviset sukupuolierot laajempaan kokonaisuuteen, jossa on paljon samankaltaisuuksia ja tehtävästä riippuvia eroja. Ryhmien yhteenvedot eivät ole henkilökohtaisia tuomioita. Hyde, 2005
Mihin se vaikuttaa?
Osoittavatko tutkimukset erojen syyn?
Havaitun eron perusteella ei voida erottaa toisistaan biologiaa, kokemusta, strategioita, testin suunnittelua tai niiden yhteisvaikutuksia. Mainitut meta-analyysit kokoavat tuloksia ja niiden muunteluun liittyviä tekijöitä, mutta ne eivät oikeuta väittämään, että yksittäisen ihmisen tuloksella olisi yksi ainoa syy. Myös kehityskulut riippuvat käytetystä mittarista, eivätkä yhdestä yleispätevästä iästä, jolloin kaikki avaruudelliset erot ilmestyisivät. Voyer ym., 1995 Linn ym., 1985
Voiko harjoittelu parantaa suoriutumista?
Uttalin ja kollegoiden avaruudellisten taitojen harjoittelua koskevassa meta-analyysissä havaittiin keskimääräinen harjoitteluvaikutus Hedgesin g = 0.47, kun poikkeavat havainnot oli jätetty pois. Yhteenveto kattaa monenlaisia avaruudellisia harjoitteita, ei vain mielikuvissa kiertämistä eikä Helibrain-peliä. Se tukee käsitystä avaruudellisen suoriutumisen muovautuvuudesta, mutta ei lupaa kaikille samanlaisia hyötyjä tai ryhmäeron täydellistä häviämistä. Uttal ym., 2013
Uusintatestauksia koskevissa tutkimuksissa havaitaan myös parannuksia kognitiivisten kykyjen tehtävissä. Siksi myöhempää parempaa tulosta arvioitaessa tarvitaan vertailu, jossa huomioidaan aiempi altistus ja tehtävän tuttuus, ennen kuin tulos liitetään yleiseen kykyjen muutokseen. Scharfen ym., 2018
Miten omaa tulosta kannattaa tulkita?
Pidä ärsyketyyppi, aikaraja ja pisteytys samoina ja tarkastele nopeutta yhdessä tarkkuuden kanssa. Luotettavuutta koskevissa tutkimuksissa varoitetaan, ettei kokeessa hyvin toimiva tehtävä automaattisesti anna vakaata yksilöiden paremmuusjärjestystä. Yksi lyhyt tulos on heikko näyttö pysyvästä henkilökohtaisesta avaruudellisesta ominaisuudesta. Hedge ym., 2017
Hyödyllistä on tulkita tulosta tehtäväkohtaisesti: selvitä, mitkä kierrot tai säännöt tuottavat vaikeuksia, ja arvioi edistymistä vertailukelpoisilla, ennestään tuntemattomilla tehtävillä. Näyttö tukee avaruudellisten taitojen oppimista, mutta yksilöllinen kehittyminen on epävarmaa. Se ei tue väitettä, ettei toinen sukupuoli pystyisi kiertämään esineitä tai että tämä peli parantaisi yleistä älykkyyttä. Uttal ym., 2013 Hyde, 2005
Luku 286 kertoo yhden historiallisen yhteenvedon laajuudesta. Sitä ei pidä sekoittaa nykyaikaiseen edustavaan normiaineistoon eikä lukuna, jonka perusteella voisi laskea selainpelin prosenttipisteen. Voyer ym., 1995
Kokeile aiheeseen liittyvää ilmaista testiä
Mielikuvissa kiertämisen testi
Kokeile mielikuvissa kiertämisen testiä ja tulkitse tulosta sen omien ohjeiden mukaan. Vertaa keskenään omia vastaavia testikertoja sen sijaan, että tulkitsisit tulosta ryhmää koskevan stereotypian perusteella. Julkaistut tutkimustulokset eivät anna perusteita sukupuoleen perustuvalle korjaukselle tässä pelissä.
Yleisiä kysymyksiä
Kertooko keskiarvo, kumpi voittaa?
Ei. Ryhmien keskiarvoero ei ratkaise jokaista yksilöiden välistä vertailua. Hyde, 2005
Onko ero sama kaikissa avaruudellisissa testeissä?
Ei. Molemmissa klassisissa meta-analyyseissä erotellaan tehtävätyypit ja menettelytapojen vaikutukset. Voyer ym., 1995 Linn ym., 1985
Voiko avaruudellisia taitoja kehittää?
Harjoittelua koskeva yhteenveto tukee keskimääräistä kehittymistä eri avaruudellisissa harjoitteissa, mutta tulokset vaihtelevat eikä henkilökohtaista hyötyä voida taata. Uttal ym., 2013
Lähteet
- Voyer ym. (1995). Sukupuolierojen suuruus avaruudellisissa kyvyissä: meta-analyysi ja kriittisten muuttujien tarkastelu..
- Linn ym. (1985). Sukupuolierojen ilmaantuminen ja luonnehdinta avaruudellisissa kyvyissä: meta-analyysi.
- Shepard ym. (1971). Kolmiulotteisten esineiden mielikuvissa kiertäminen.
- Vandenberg ym. (1978). Mielikuvissa kiertäminen: ryhmätesti kolmiulotteiselle avaruudelliselle visualisoinnille.
- Uttal ym. (2013). Avaruudellisten taitojen muovautuvuus: harjoittelututkimusten meta-analyysi..
- Hyde (2005). Sukupuolten samankaltaisuushypoteesi..
- Scharfen ym. (2018). Uusintatestauksen vaikutukset kognitiivisten kykyjen testeissä: meta-analyysi.
- Hedge ym. (2017). Luotettavuuden paradoksi: miksi toimivat kognitiiviset tehtävät eivät tuota luotettavia yksilöiden välisiä eroja.