Keskeinen tutkimusnäyttö ja luvut
| Tehtävätyyppi | Mitä siinä pyydetään tekemään | Mitä oikea vastaus osoittaa |
|---|---|---|
| Tunnistaminen | Tunnistaa sana tai sen merkitys | Reseptiivistä osaamista kyseisen tehtävän yhteydessä |
| Vihjeeseen perustuva mieleen palauttaminen tai tuottaminen | Palauttaa mieleen sana tai merkitys vihjeen perusteella | Vahvempaa mieleen palauttamista kyseisessä tehtävässä |
| Spontaani puhuminen | Valita ja tuottaa kieltä tilanteessa | Sanaston ja muiden taitojen yhteisvaikutusta suoriutumiseen |
Webbin tutkimuksessa käytettiin toisiaan vastaavia reseptiivisen ja produktiivisen kääntämisen tehtäviä, ja vastaukset pisteytettiin eri osaamistasojen mukaan. Tulos ei määritä aktiivisen ja passiivisen sanaston kiinteää suhdetta. Erityisesti osittaisen ja täydellisen osaamisen erottelu osoittaa, että sanan osaamisen määritelmä vaikuttaa siihen, kuinka suurelta ero näyttää. Webb, 2008
Miksi tunnistaminen voi tuntua helpommalta
Vihje voi antaa tietoa, jota ilman vihjettä tehtävässä ei ole tarjolla. Laufer ja Goldstein erottelevat sanaston osaamisen vahvuuden ja testimuodon perusteella, ja tarkastelevat muun muassa tunnistamista ja mieleen palauttamista. Tämä malli auttaa ymmärtämään, miksi tutun merkityksen valitseminen ei ole sama asia kuin sanan nopea tuottaminen keskustelussa. Laufer et al., 2004
Sanaston koko riippuu myös siitä, mitä lasketaan yhdeksi yksiköksi. Laajassa englannin sanastoa käsittelevässä tutkimuksessa erotetaan kirjoitetut sananmuodot, lekseemat ja perusmuotojen sanaperheet. Useiden taivutusmuotojen osaaminen ei välttämättä tarkoita, että osaisi yhtä monta erillistä sanastoyksikköä. Brysbaert et al., 2016 Nagy et al., 1984
Auttaako laaja reseptiivinen sanasto lukemisessa?
Se voi auttaa ymmärtämään suuremman osan tekstistä, mutta sanaston kattavuus ei yksin mittaa tekstin ymmärtämistä. Nation tarkastelee, kuinka suuri osa kirjoitetusta ja puhutusta aineistosta kuuluu tiettyihin sanaperheisiin. Schmittin ja hänen kollegoidensa mukaan tunnettujen sanojen osuuden ja ymmärtämisen välillä on melko jatkuva yhteys. Sanastomäärä ei kuitenkaan muutu automaattisesti täydelliseksi ymmärtämiseksi. Nation, 2006 SCHMITT et al., 2011
Mihin se vaikuttaa?
Miksi altistumisesta ja harjoittelusta pitää puhua täsmällisesti
Webbin toistotutkimuksessa tarkastellaan, miten toistuvat kohtaamiset vaikuttavat sanan osaamisen eri ulottuvuuksiin. Se tukee osittaisen oppimisen erottamista perusteellisemmasta osaamisesta, mutta ei osoita, että jokin yleispätevä toistomäärä saisi jokaisen sanan käyttöön spontaanissa puheessa. Myös sanan vaikeudella, asiayhteydellä ja oppimistehtävällä on merkitystä. Webb, 2007
Sanaston kokoa käsittelevässä tutkimuksessa raportoidaan yhteyksiä ikään ja koulutukseen sekä pohditaan aiemman altistumisen voivan selittää niitä. Näitä havainnoivia yhteyksiä ei pidä tulkita mitatuksi henkilökohtaiseksi päivittäiseksi oppimistahdiksi tai lupaukseksi siitä, että tietty määrä lukemista kasvattaa aktiivista sanastoa tietyn verran. Brysbaert et al., 2016
Entä ikä, sukupuoli ja kieli?
Tunnistamisen ja tuottamisen ero liittyy tehtävän suunnitteluun, mutta viitatut oppijoita koskevat tutkimukset eivät anna yleispätevää, iän tai sukupuolen mukaan mukautettua suhdelukua. Äidinkieli, kielitaito ja käytetty sananäyte vaikuttavat tulkintaan. Englannin kieltä koskevia arvioita ei pidä siirtää sellaisinaan muihin kieliin, joiden morfologia ja laskentasäännöt ovat erilaisia. Webb, 2008 Brysbaert et al., 2016
Lukunopeus vaihtelee myös kielikokemuksen ja lukemisen tarkoituksen mukaan. Hitaampaa lukutulosta tai epäröivää puhumista ei voi selittää kokonaan yhdellä sanastokoon pistemäärällä. Ymmärtäminen ja tuottaminen vaativat myös muuta tiedonkäsittelyä. Brysbaert, 2019 SCHMITT et al., 2011
Mitä voit mitata realistisesti?
Valitse tehtävä sen mukaan, mitä haluat selvittää. Tunnistamistehtävä voi seurata tunnistamista siinä käytettyjen vihjeiden avulla; muotojen mieleen palauttamisen arviointiin tarvitaan tuottamistehtävä. Tehtävien vertaaminen edellyttää sisällöltään vastaavia tehtäviä ja selkeitä pisteytyssääntöjä. Laufer et al., 2004 Webb, 2008
Mieleen palauttamisen harjoittelusta voi olla hyötyä, jos tavoitteena on juuri mieleen palauttaminen, mutta nämä tutkimukset eivät tarjoa taattua puheen sujuvuuden harjoitusohjelmaa. Rehellinen tulos on kehittyminen tietyllä sanan osaamisen osa-alueella, ei väite siitä, että yksi reseptiivisen sanaston pistemäärä kuvaisi kaikkea, mitä osaat sanoa, ymmärtää tai muistaa. Webb, 2007 Brysbaert et al., 2016
Kokeile aiheeseen liittyvää ilmaista testiä
Sanastotesti
Kokeile sanastotestiä sanojen tunnistamistehtävänä ja lue sen laskenta- ja pisteytysohjeet. Testi ei mittaa koko aktiivista puhesanastoasi eikä ennusta kiinteää tunnistamisen ja tuottamisen suhdetta.
Yleisiä kysymyksiä
Onko passiivinen sanasto aina kaksi kertaa aktiivisen sanaston kokoinen?
Yleispätevää suhdelukua ei ole osoitettu. Näennäinen ero vaihtelee sanojen, tehtävämuodon ja vaaditun osaamistason mukaan. Webb, 2008
Tarkoittaako sanan tunnistaminen, että osaan sen täysin?
Se osoittaa, että osaat sen, mitä kyseinen tehtävänanto edellyttää. Mieleen palauttaminen, merkityksen syvällisempi tuntemus ja käyttö asiayhteydessä voivat vaatia erilaista tietoa. Laufer et al., 2004
Ennustaako sanastotestin tulos luetun ymmärtämistä?
Tulos voi antaa taustatietoa, mutta tunnettujen sanojen osuus tekstissä ja tekstin ymmärtäminen ovat toisiinsa liittyviä, eivät samoja mittareita. SCHMITT et al., 2011
Lähteet
- Brysbaert et al. (2016). How Many Words Do We Know? Practical Estimates of Vocabulary Size Dependent on Word Definition, the Degree of Language Input and the Participant’s Age.
- Nation (2006). How Large a Vocabulary is Needed For Reading and Listening?.
- Laufer et al. (2004). Testing Vocabulary Knowledge: Size, Strength, and Computer Adaptiveness.
- Webb (2008). RECEPTIVE AND PRODUCTIVE VOCABULARY SIZES OF L2 LEARNERS.
- Webb (2007). The Effects of Repetition on Vocabulary Knowledge.
- Nagy et al. (1984). How Many Words Are There in Printed School English?.
- Brysbaert (2019). How many words do we read per minute? A review and meta-analysis of reading rate.
- SCHMITT et al. (2011). The Percentage of Words Known in a Text and Reading Comprehension.