Keskeinen tutkimusnäyttö ja luvut
| Katsauksessa kuvattu näyttö | Tulos | Rajaus |
|---|---|---|
| Hirain tutkimuksen englanninoppijat, paremmin ymmärtänyt ryhmä | 139 WPM | Yli 75% kysymyksistä oikein |
| Saman tutkimuksen toinen ryhmä | 61 WPM | Ymmärtäminen sujui eri tasolla |
| Hollannin- ja englanninkielisten kaksikielisten romaanitutkimus | 17% hitaampaa L2:lla | Tietty kaksikielinen otos ja tehtävä |
Nämä tulokset esitetään katsauksen osiossa, joka käsittelee muita kuin äidinkielisiä lukijoita. Katsauksessa todetaan nimenomaisesti, etteivät romaanitutkimuksen tilastot mahdollista suoraan vertailukelpoista absoluuttista WPM-arviota. Tämä rajaus on tärkeä: 17%:a ei pidä käyttää kertoimena jokaiselle kielenoppijalle. Brysbaert, 2019
Miksi kielitaito merkitsee enemmän kuin L2-merkintä
Toisen kielen kokemus muuttaa sanojen käsittelyä, kuten herkkyyttä sille, kuinka usein sanat esiintyvät. Whitfordin ja Titonen tutkimuksessa näitä vaikutuksia tarkastellaan silmänliikkeiden avulla kappaleita luettaessa. Siksi kahdella ihmisellä, joilla on sama ensimmäinen ja toinen kieli, voi olla erilaisia käsittelyn vaatimuksia heidän altistumisensa kielelle ja kielitaitonsa mukaan. Whitford et al., 2012
Sanaston tuntemus kuuluu tähän kokonaisuuteen. Sanaston kattavuutta koskevassa tutkimuksessa kysytään, kuinka monta tietyn tekstin sanaa lukija tuntee, kun taas sanaston koon arviot riippuvat siitä, lasketaanko sanamuotoja, lekseemejä vai sanaperheitä. Pelkkä sanamäärä ei riitä ennustamaan sujuvaa lukemista kaikissa teksteissä. Nation, 2006 Brysbaert et al., 2016
Miksi WPM ei mahdollista kielten suoraa vertailua
Eri kielissä samanlaisen tiedon ilmaisemiseen käytetään eri määrä kirjoitettuja sanoja. Sanan pituus, morfologia ja kirjoitusjärjestelmä vaikuttavat laskettavaan yksikköön. Siksi lukunopeutta ja silmänliikkeitä käsittelevät katsaukset eivät tue sitä, että toisen kielen matalampi WPM tulkittaisiin vähäisemmäksi älykkyydeksi tai yleisesti hitaammaksi ajatteluksi. Brysbaert, 2019 CLIFTON et al., 2015
Mihin se vaikuttaa?
Tekstin vaikeus ja tehtävän ohjeet muuttavat tulosta
Huvikseen lukeminen, opiskelu ja tiedon etsiminen ovat erilaisia tehtäviä. Silmänliiketutkimus osoittaa, miten sanojen vaikeus ja ymmärtämisen vaatimukset vaikuttavat katseen liikkeisiin. Tuttua tarinaa ja vierasta teknistä artikkelia ei pidä käsitellä saman kiinteän lukunopeuden keskenään vaihtokelpoisina mittareina. Rayner, 1998 CLIFTON et al., 2015
Takaisin lukemiseen palaaminen voi auttaa lukijaa selvittämään epäselvyyksiä. Kokeellinen näyttö siitä, että uudelleenlukemisen rajoittaminen heikentää ymmärtämistä, varoittaa pitämästä jokaista taukoa tai paluuta L2-tekstissä tehottomuutena, joka pitäisi kitkeä. Osa lisäajasta voi edistää ymmärtämistä. Schotter et al., 2014
Voiko harjoittelu kuroa eroa umpeen?
Katsaukset tukevat kielikokemuksen ja tehokkaan sanantunnistuksen merkitystä, mutta niissä ei määritellä yleispätevää tuntimäärää, jolla ensimmäisen kielen lukunopeus saavutettaisiin. Eri tutkimusten esimerkeistä ei myöskään voi johtaa pätevää ikään ja sukupuoleen perustuvaa ennustetta harjoittelun tuloksista. Kehitystä kannattaa mitata keskenään vertailukelpoisissa tehtävissä ja kieliolosuhteissa. Rayner et al., 2016 Whitford et al., 2012
Käytä sopivaa, ennestään tuntematonta aineistoa, tarkista ymmärtäminen ja merkitse muistiin kunkin ajanoton kieli ja tarkoitus. Helpomman tekstin lukeminen nopeammin voi olla hyödyllistä, mutta se ei yksin osoita, että lukutaito olisi kehittynyt yhtä paljon vaikeamman aineiston kohdalla. Mielekkäässä vertailussa vaikeusaste ja tavoite pysyvät kohtuullisen samanlaisina. Brysbaert, 2019 Nation, 2006
Käytännön vastaus on siis joukko mahdollisuuksia, ei yksi kerroin. Julkaistut tulokset 139, 61 ja 17% havainnollistavat, miten paljon väestö ja tehtävä vaikuttavat. Niiden avulla voi tulkita vaihtelua, mutta niistä ei pidä luoda uutta yleispätevää oppijoiden raja-arvoa. Brysbaert, 2019
Kokeile aiheeseen liittyvää ilmaista testiä
Lukunopeustesti
Kokeile lukunopeustestiä kielellä, jota ymmärrät, ja vastaa ymmärtämiskysymyksiin. Pidä eri kielten tulokset erillään. Englanninkielisen tutkimuksen luvut antavat taustatietoa, eivät muunnosta kielitaitosi tai ÄO:si arvioimiseksi.
Yleisiä kysymyksiä
Onko epänormaalia, jos luen L2:lla puolet hitaammin?
Nämä tutkimukset eivät määrittele henkilökohtaista suhdelukua, jota pitäisi pitää epänormaalina. Kielitaito, tekstin vaikeus ja tehtävän tarkoitus vaihtelevat liikaa tällaisen päätelmän tekemiseen. Brysbaert, 2019
Voinko verrata englannin WPM-lukemaa jonkin toisen kielen lukemaan?
Vertailussa on huomioitava kirjoitettujen yksiköiden ja sanaa kohti välittyvän tiedon erot. Pelkkä WPM ei mahdollista kielestä riippumatonta vertailua. Brysbaert, 2019
Pitäisikö minun pakottaa itseni lopettamaan uudelleenlukeminen?
Ei sillä oletuksella, että jokainen palaaminen olisi haitallista. Uudelleenlukeminen voi tukea ymmärtämistä, joten sitä on arvioitava nopeuden rinnalla. Schotter et al., 2014
Lähteet
- Brysbaert (2019). Kuinka monta sanaa luemme minuutissa? Lukunopeuden katsaus ja meta-analyysi.
- Rayner et al. (2016). Niin paljon luettavaa, niin vähän aikaa.
- Rayner (1998). Silmänliikkeet lukemisessa ja tiedonkäsittelyssä: 20 vuoden tutkimus.
- CLIFTON et al. (2015). Silmänliikkeet lukemisessa ja tiedonkäsittelyssä: Keith Raynerin 40 vuoden perintö.
- Whitford et al. (2012). Toisen kielen kokemus muokkaa ensimmäisen ja toisen kielen sanataajuuden vaikutuksia: näyttöä luonnollisten kappaleiden lukemisen silmänliikemittauksista.
- Nation (2006). Kuinka laaja sanaston on oltava lukemista ja kuuntelua varten?.
- Schotter et al. (2014). Älä usko lukemaasi (vain kerran).
- Brysbaert et al. (2016). Kuinka monta sanaa osaamme? Käytännön arvioita sanaston koosta sanan määritelmän, kielialtistuksen määrän ja osallistujan iän mukaan.