Keskeinen tutkimusnäyttö ja luvut
| Katsauksen tehtävä | Keskinopeus | Laskennallinen aika 1,000 sanalle |
|---|---|---|
| Tietokirjallisuuden äänetön lukeminen | 238 WPM | Noin 4 min 12 sec |
| Kaunokirjallisuuden äänetön lukeminen | 260 WPM | Noin 3 min 51 sec |
| Ääneen lukeminen | 183 WPM | Noin 5 min 28 sec |
Ääneen lukemista koskeva arvio perustui 77 tutkimukseen ja 5,965 osallistujaan. Äänettömän ja ääneen lukemisen tutkimusjoukot eroavat tekstien, ohjeiden ja osallistujien osalta, joten erotus 238:n ja 183:n välillä ei osoita, että jokainen lukija hyötyisi 55 WPM:n nopeudenlisäyksestä lukemalla ääneti. Ryhmän keskiarvo ei myöskään määritä hyvää puheääntä, sujuvuusdiagnoosia tai tavoitetasoa. Brysbaert, 2019
Puhuminen lisää tehtävään tuottamisen
Ääneen lukeminen yhdistää visuaalisen sanantunnistuksen, kielen käsittelyn ja artikulaation. Äänetön lukeminenkin käsittelee kieltä, mutta siinä ei tarvitse odottaa jokaisen sanan fyysistä tuottamista. Silmänliikkeitä käsittelevät katsaukset kuvaavat visuaalisen havainnoinnin ja kielen käsittelyn vuorovaikutusta; kummassakaan tehtävässä ei ole kyse vain silmien liikuttamisesta tekstiriviä pitkin. Rayner, 1998 CLIFTON et al., 2015
Tämä ero ei tarkoita, ettei äänettömään lukemiseen liittyisi äänteellisiä mielikuvia. Pikalukemista käsittelevä katsaus selittää, miksi sisäisen puheen poistaminen ei ole osoitettu yleiseksi keinoksi saavuttaa erittäin nopea ymmärtäminen. Kuultavan puheen puuttuminen ja äänteellisen käsittelyn puuttuminen ovat eri väitteitä. Rayner et al., 2016
Kumpi menetelmä parantaa ymmärtämistä enemmän?
Pelkkien kahden nopeuskeskiarvon perusteella tähän ei voi vastata. Ymmärtäminen riippuu materiaalista, tarkoituksesta ja lukijasta. Takaisin lukemisen estämistä koskeva koe osoittaa, että sanoihin palaaminen voi tukea ymmärtämistä; jäykkä ohje pitää yllä nopeaa tahtia voi viedä hyödyllistä käsittelyaikaa kummassakin lukutavassa. Schotter et al., 2014
Mihin se vaikuttaa?
Miksi ikä ja kieli muuttavat vertailua
Katsauksessa lasten, iäkkäämpien aikuisten ja toista kieltä lukevien nopeudet eroavat toisistaan. Sanatuntemus ja kielikokemus vaikuttavat tunnistamiseen, ja toista kieltä koskeva tutkimus osoittaa, että sanan yleisyyden vaikutus riippuu lukijan kokemuksesta kummassakin kielessä. Siksi oppijan ääneen ja äänetön lukunopeus eivät välttämättä eroa samalla tavoin kuin englanninkielisten aikuisten yhdistetyt keskiarvot. Brysbaert, 2019 Whitford et al., 2012
Sanaston tunnistaminen ei myöskään ole sama asia kuin sujuva puheen tuottaminen. Tunnettujen sanojen määrän arviot riippuvat laskentayksiköstä, kun taas tekstin ymmärtämiseen tarvittavan sanaston kattavuus riippuu siitä, mitä sanoja kyseisessä tekstissä esiintyy. Näistä syistä yksittäistä ääneen lukemisen WPM-lukua ei pidä käyttää yleisenä arviona kielitaidosta. Brysbaert et al., 2016 Nation, 2006
Mitä kannattaa harjoitella?
Valitse tehtävään sopiva lukutapa: ääneen esittäminen ja lukeminen yksityistä ymmärtämistä varten vaativat osittain samoja mutta myös eri taitoja. Vertaa keskenään samankaltaista materiaalia ja tarkista ymmärtäminen. Lukemista käsittelevät katsaukset tukevat tehtäväkohtaista tulkintaa, eivät yleispätevää suositusta siitä, että kaikkien pitäisi aina lukea tietyllä tavalla. Brysbaert, 2019 Rayner et al., 2016
Epämuodollista vertailua varten valitse ennestään tuntemattomia, suunnilleen yhtä vaikeita tekstikatkelmia äläkä lue samaa katkelmaa ääneen heti sen jälkeen, kun olet lukenut sen ääneti. Tuttuus sekoittaisi vertailua. Pidä tulosta havaintona näistä katkelmista, älä vahvistettuna testinä perustavasta älykkyydestäsi tai lupauksena siitä, miten kaikki kirjat sujuvat. CLIFTON et al., 2015 Rayner, 1998
Jos lukunopeus muuttuu, pidä tuloksen merkitys selvänä: nopeampi lukeminen heikommalla ymmärtämisellä on eri tulos kuin nopeampi lukeminen yhtä hyvällä ymmärtämisellä. Pelkkä nopeusluku ei erota näitä toisistaan. Rayner et al., 2016 Schotter et al., 2014
Kokeile aiheeseen liittyvää ilmaista testiä
Lukunopeustesti
Kokeile lukunopeustestiä äänettömänä lukutehtävänä ja vastaa sen ymmärtämiskysymyksiin. Se ei mittaa ääneen lukemisen sujuvuutta. Jos otat erikseen aikaa ääneen lukemisesta, merkitse se eri tehtäväksi.
Yleisiä kysymyksiä
Pitäisikö ääneen lukea nopeudella 183 WPM?
Se on yhdistetty keskiarvo, ei vaatimus. Teksti, ohjeet, osallistujien ominaisuudet ja lukemisen tarkoitus vaikuttavat tulokseen. Brysbaert, 2019
Poistaako äänetön lukeminen sisäisen puheen?
Ei. Pikalukemista käsittelevässä katsauksessa erotetaan kieleen liittyvä sisäinen puhe siitä, että jokainen sana äännetään fyysisesti ääneen. Rayner et al., 2016
Voiko äänetön testi arvioida puhekykyäni?
Pelkkä lukunopeus ei riitä sen arvioimiseen. Ääneen tuottaminen asettaa vaatimuksia, joita äänettömän tehtävän suoritusaika ei mittaa. CLIFTON et al., 2015
Lähteet
- Brysbaert (2019). Kuinka monta sanaa luemme minuutissa? Lukunopeuden katsaus ja meta-analyysi.
- Rayner et al. (2016). Paljon luettavaa, liian vähän aikaa.
- Rayner (1998). Silmänliikkeet lukemisessa ja tiedonkäsittelyssä: 20 vuoden tutkimus.
- CLIFTON et al. (2015). Silmänliikkeet lukemisessa ja tiedonkäsittelyssä: Keith Raynerin 40-vuotinen perintö.
- Whitford et al. (2012). Toisen kielen kokemus muokkaa ensimmäisen ja toisen kielen sanan yleisyyden vaikutuksia: näyttöä luonnollisten tekstikappaleiden lukemisen silmänliikemittauksista.
- Nation (2006). Kuinka laaja sanavarasto tarvitaan lukemiseen ja kuuntelemiseen?.
- Schotter et al. (2014). Älä usko lukemaasi (vain kerran).
- Brysbaert et al. (2016). Kuinka monta sanaa osaamme? Sanaston koon käytännön arviot, jotka riippuvat sanan määritelmästä, kielelliselle aineistolle altistumisen määrästä ja osallistujan iästä.