Keskeinen tutkimusnäyttö ja luvut
| Havainnollistava pistemäärä | Keskihajontoja yli arvon 100 | Normaalimallin persentiili |
|---|---|---|
| 100 | 0 | 50.00 |
| 115 | 1 | 84.13 |
| 130 | 2 | 97.72 |
| 145 | 3 | 99.87 |
Laskussa käytetään kaavaa z = (pistemäärä − 100) / 15 ja kertymäfunktiona standardoitua normaalijakaumaa; tulos pyöristetään kahden desimaalin tarkkuuteen. Keskiarvo 100 ja keskihajonta 15 ovat yleisiä asteikkokäytäntöjä. Varsinaisen testin käsikirja määrittää sopivat normit, pistemäärien vaihteluvälit ja tulkinnan; matemaattinen normaalikäyrä ei vahvista uutta testiä. Neisser ym., 1996 Pearson, 2020
Persentiili ei tarkoita oikein vastattujen kysymysten prosenttiosuutta
Persentiili kertoo henkilön sijoittumisesta vertailujakaumassa. Se ei tarkoita, että henkilö olisi vastannut oikein kyseisen prosenttiosuuden tehtävistä tai että hänellä olisi kyseinen prosenttiosuus kaikesta älykkyydestä. Testien käyttöä koskevat ohjeet edellyttävät perusteltua vertailuryhmää ja näyttöä siitä, että pistemäärää tulkitaan käyttötarkoitukseen sopivalla tavalla. Ilman niitä persentiili voi vaikuttaa täsmällisemmältä kuin sen perusteet oikeuttavat. International Test Commission, 2001
Miten ikä vaikuttaa?
ÄO-pisteet normitetaan iän mukaan: tavanomaisella asteikolla vertailuryhmän keskiarvo on kussakin ikäryhmässä 100. Lapsi ja aikuinen voivat saada saman ikävakioidun pistemäärän, vaikka he vastaisivat eri tehtäviin tai saisivat eri raakapistemäärän. Normaalimallin laskutoimitukset eivät siis kuvaa ikävakioimatonta suoriutumista koko elämän ajalta. Neisser ym., 1996 Pearson, 2020
Normit riippuvat myös testistä, väestöstä ja ajankohdasta. Ravenin katsauksessa kuvataan matriisitestien normien vaihtelua eri ympäristöissä ja eri aikoina. Yhden testin pistemäärää ei pidä käsitellä ikään kuin kaikkien testien ja historiallisten normitaulukoiden mittausominaisuudet olisivat samat. Raven, 2000
Mihin se vaikuttaa?
Miksi jakauman ääripäähän on syytä suhtautua erityisen varovasti?
Pienet normiaineistot sisältävät vain vähän suoraa tietoa hyvin harvinaisista pistemääristä. Siksi huomiota herättävä ääripään persentiili voi perustua havaintojen lisäksi mallin oletuksiin. Testien käyttöä koskevat ohjeet edellyttävät päätelmän kannalta sopivaa näyttöä, ja tulosraportin epävarmuus kertoo enemmän kuin viimeisen desimaalin käsitteleminen täsmällisenä. International Test Commission, 2001 Pearson, 2020
Määrittääkö matriisipulman pistemäärä koko ÄO:n?
Carpenter ja kollegat analysoivat Ravenin matriisitehtävissä tarvittavia päättelyprosesseja. Heidän työnsä tarjoaa teoreettisen kuvauksen tärkeästä tehtävätyypistä, mutta se ei anna lupaa muuntaa mitä tahansa itse tehtyä pulmapelin pistemäärää normitetuksi koko ÄO:n arvioksi. Kognitiivisen suoriutumisen rakennetta käsittelevä tutkimus myös varoittaa olettamasta, että jokainen tehtävä mittaisi samaa kyvyn osa-aluetta. Carpenter ym., 1990 Hampshire ym., 2012
Entä uusintatestit ja mittausvirhe?
Meta-analyysin mukaan kognitiivisten kykyjen testeissä tulokset paranevat järjestelmällisesti uusintatestissä. Uusintatestin tulos voi siis heijastaa myös tehtävään tottumista sekä muita eroja. Luotettavuustutkimus lisää, että tehtävien pistemäärien ja niiden välisten erojen vakaus on mitattava ennen kuin niitä voidaan pitää yksilöllisinä ominaisuuksina. Kumpaakaan ongelmaa ei ratkaista näyttämällä enemmän persentiilin desimaaleja. Scharfen ym., 2018 Hedge ym., 2017
Vakiintuneessa arvioinnissa käytä sen omaa raporttia, ikänormeja ja luottamusväliä. Tutkivassa verkkotehtävässä tulkitse tulosta vain siinä laajuudessa kuin sen validointi antaa aihetta. Nämä matemaattiset esimerkit selittävät yleistä asteikkoa; ne eivät oikeuta kertomaan pelaajalle, että tämä on älykkäämpi kuin tietty prosenttiosuus ihmisistä. International Test Commission, 2001 Pearson, 2020
Oleellista on erottaa toisistaan persentiilin laskutavan ymmärtäminen ja näyttö siitä, että tietty pistemäärä kuuluu kyseiselle käyrälle. Molempia tarvitaan ennen henkilökohtaista vertailua. Neisser ym., 1996 International Test Commission, 2001
Kokeile aiheeseen liittyvää ilmaista testiä
ÄO-testi
Kokeile ÄO-testiä ja tutustu sen tehtäviin. Suhtaudu verkossa annettavaan arvioon siinä ilmoitettujen rajoitusten mukaisesti. Tämän sivun persentiilitaulukko havainnollistaa tavanomaista ihanneasteikkoa, eikä se osoita, että Helibrainilla olisi edustavat normit.
Yleisiä kysymyksiä
Tarkoittaako 130 sitä, että vastauksista 130 % on oikein?
Ei. Mainitulla asteikolla se on kaksi keskihajontaa keskiarvon yläpuolella; persentiili lasketaan erikseen. Neisser ym., 1996
Onko ÄO 100 keskimääräinen kaikissa ikäryhmissä?
Kyllä, ikänormitetun asteikon käytännön mukaan. Tehtävissä suoriutuminen raakapisteillä mitattuna voi silti muuttua iän myötä. Pearson, 2020
Voinko soveltaa tätä taulukkoa mihin tahansa verkkotestin pistemäärään?
Et. Testi on normitettava asianmukaisesti ja validoitava, ennen kuin sen pistemääriä voidaan tulkita kyseisen jakauman avulla. International Test Commission, 2001
Lähteet
- Neisser ym. (1996). Älykkyys: tunnetut asiat ja avoimet kysymykset..
- Pearson (2020). WISC-V-tulkintaraportti: tietoa pistemääristä.
- International Test Commission (2001). Kansainväliset ohjeet testien käyttöön.
- Raven (2000). Ravenin progressiiviset matriisit: vaihtelu ja pysyvyys kulttuurien ja aikakausien välillä.
- Carpenter ym. (1990). Mitä yksi älykkyystesti mittaa: teoreettinen kuvaus Ravenin progressiivisten matriisien testin tiedonkäsittelystä.
- Hampshire ym. (2012). Ihmisen älykkyyden osatekijöiden erittely.
- Scharfen ym. (2018). Uusintatestin vaikutukset kognitiivisten kykyjen testeissä: meta-analyysi.
- Hedge ym. (2017). Luotettavuuden paradoksi: miksi vakaat kognitiiviset tehtävät eivät tuota luotettavia yksilöeroja.