Keskeinen tutkimusnäyttö ja luvut
| Esimerkkitulos | Kulunut aika | Merkkimäärään perustuva nopeus |
|---|---|---|
| 150 laskettua merkkiä | 60 sekuntia | 30 WPM |
| 300 laskettua merkkiä | 60 sekuntia | 60 WPM |
| 300 laskettua merkkiä | 30 sekuntia | 120 WPM |
Nämä ovat laskuesimerkkejä, eivät osallistujien viitearvoja. Kaava on laskettujen merkkien määrä jaettuna viidellä ja sitten kuluneilla minuuteilla. Kiinteän merkkimäärän avulla tekstejä, joiden sanojen keskipituus vaihtelee, on helpompi verrata kuin laskemalla kirjaimellisesti välilyönneillä erotetut sanat. Laajoissa tietokoneella ja mobiililaitteilla tehdyissä tutkimuksissa käytetään tätä laskutapaa. Dhakal et al., 2018 Palin et al., 2019
Raakanopeus ja hyödyllinen lopputulos ovat eri asioita
Kaksi ihmistä voi tuottaa saman määrän merkkejä, vaikka heidän tekstiinsä jäisi eri määrä virheitä. Virhetutkimuksessa erotetaan tekstiin jääneet virheet korjatuista virheistä sekä korjaamiseen käytetyt ylimääräiset näppäinpainallukset. Näytetty tarkkuusprosentti ei välttämättä huomioi jokaista matkan varrella tehtyä virhettä. Soukoreff et al., 2003 Soukoreff et al., 2001
Nett WPM:n laskemiseen ei ole yhtä yleispätevää kaavaa. Testi voi laskea oikein kirjoitetun tekstin, vähentää virheistä pisteitä tai ilmoittaa nopeuden erikseen virhemittarista. Siksi minkä tahansa sivuston raakaa WPM-lukemaa ei voi varmasti muuntaa sen viralliseksi tulokseksi kertomalla se tarkkuusprosentilla. Tarkista sivuston määritelmä tulokselle. Soukoreff et al., 2003 MacKenzie and Soukoreff, 2002
Mikä aikaväli mitataan?
Ensimmäisestä näppäinpainalluksesta viimeiseen mittaaminen eroaa kiinteän testijakson mittaamisesta, jos jälkimmäiseen sisältyy alun valmistautumisaika. Pienillä aikaeroilla on suurempi merkitys hyvin lyhyissä näytteissä. Mobiilitutkimuksessa mittausväli määritellään erikseen ja käyttäjäkohtaiset lausetason mittarit lasketaan keskiarvona. Muutamaa nopeaa näppäinpainallusta ei siis käsitellä ylläpidettynä nopeutena. Palin et al., 2019
Tekstin kopiointitehtävä antaa kirjoitettavan tekstin valmiina. Sähköpostin kirjoittaminen edellyttää myös sisällön valitsemista ja järjestämistä. Klassisessa kirjoitustutkimuksessa erotetaan havaintoon, kognitioon ja liikkeisiin liittyvät osatekijät. Siksi kopiointitehtävän WPM-lukemaa ei pidä esittää kirjoittamisen laadun tai tunnissa valmistuvan työn mittarina. Salthouse, 1986
Mihin se vaikuttaa?
Miksi tulokset vaihtelevat testien välillä
Tekstin vaikeus, välimerkit, kieli, tutut kirjainyhdistelmät ja syöttötapa vaikuttavat siihen, mitä osallistujan täytyy tehdä. Liikkeenkaappaustutkimuksessa havaittiin, että ihmisten arkiset kirjoitustavat vaihtelevat huomattavasti. Myös laajemmassa tietokonetutkimuksessa tarkasteltiin näppäinpainallusten kuvioita sen sijaan, että olisi oletettu kaikkien käyttävän samaa tekniikkaa. Kahden WPM-luvun vertaaminen näitä olosuhteita huomioimatta voi johtaa harhaan. Feit et al., 2016 Dhakal et al., 2018
Mobiiliaineistossa havaitut yhteydet ikään ja kielen käyttöön kuvaavat itse valikoitunutta otosta. Niiden perusteella ei voida määrittää maailmanlaajuisia ikä- tai sukupuolikohtaisia viitearvoja kaikille näppäimistöille. Fyysisellä näppäimistöllä kirjoittaminen ja kosketusnäytön käyttö ovat myös eri tehtäviä, ja niiden tuloksia kannattaa seurata erikseen. Palin et al., 2019
Näin hyödynnät laskutapaa
Pidä tekstityyppi, kesto, laite ja korjaussäännöt samoina, kun vertaat omia tuloksiasi. Seuraa nopeuden rinnalla virheitä tai tarkkuutta. Tämä vastaa mittaustutkimuksen painotusta, jonka mukaan sekä nopeus että oikeellisuus on määriteltävä; se ei tarkoita, että pitäisi keksiä kaikille sopiva tarkkuustavoite. Soukoreff et al., 2003 MacKenzie and Soukoreff, 2002
Arkikirjoittajien harjoittelua koskevassa tutkimuksessa kirjoitustaito yhdistyy ihmisten ilmoittamaan harjoitteluun, mutta se ei takaa tiettyä kehitystä jokaiselle. Tulos voi parantua tutulla tekstillä siksi, että teksti on tullut tutuksi. Kirjoitustaidon laajempaa muutosta arvioidessasi käytä samankaltaista, ennestään tuntematonta materiaalia ja samoja pisteytyssääntöjä. Keith et al., 2007 Salthouse, 1986
Laskutoimitus on yksinkertainen, kun yksiköt ovat selvillä. Tulkinnan kannalta olennaista on, mitkä merkit lasketaan, milloin ajanotto alkaa ja päättyy sekä miten virheet huomioidaan. Ilman näitä tietoja samat WPM-luvut eivät välttämättä tarkoita samaa suoritusta. Soukoreff et al., 2003 Palin et al., 2019
Kokeile aiheeseen liittyvää ilmaista testiä
Kirjoitusnopeustesti
Kokeile kirjoitusnopeustestiä ja tarkastele yhdessä näytettyä kestoa, syöttötapaa, raakanopeutta ja tarkkuutta. Käsittele testin omaa pisteytystä kyseisen testikerran määritelmänä. Pidä kosketusnäytöllä ja fyysisellä näppäimistöllä saadut tulokset erillään.
Yleisiä kysymyksiä
Lasketaanko välilyönnit mukaan?
Tutkimuksissa käytetyssä laskutavassa lasketaan tekstin merkit, myös välilyönnit. Laskettavat merkit ja ajanottosääntö on silti määriteltävä tarkasti. Dhakal et al., 2018
Tarkoittaako WPM niiden oikeiden sanojen määrää, jotka kirjoitin?
Yleensä ei. Yleisessä kirjoitusnopeuden laskutavassa viisi merkkiä vastaa yhtä vakiosanaa riippumatta siitä, kuinka pitkiä varsinaisen tekstin sanat ovat. Palin et al., 2019
Miksi raakanopeus on lopullista tulosta suurempi?
Raakakirjoitus ja oikein jäljennetty teksti voivat erota toisistaan. Virheiden käsittely vaihtelee testeittäin, joten käytä kyseisen testin määritelmää sen sijaan, että olettaisit yhden tietyn vähennyskaavan. Soukoreff et al., 2003
Lähteet
- Dhakal et al. (2018). Havaintoja kirjoittamisesta 136 miljoonan näppäinpainalluksen perusteella.
- Palin et al. (2019). Miten ihmiset kirjoittavat mobiililaitteilla?.
- Feit et al. (2016). Miten kirjoitamme.
- Soukoreff et al. (2003). Tekstinsyöttötutkimuksen mittarit.
- Soukoreff et al. (2001). Virheiden mittaaminen tekstinsyöttötehtävissä.
- MacKenzie and Soukoreff (2002). Tekstinsyöttö mobiililaitteilla: mallit ja menetelmät, teoria ja käytäntö.
- Salthouse (1986). Havainnolliset, kognitiiviset ja motoriset näkökohdat tekstin kopioinnissa kirjoittaen..
- Keith et al. (2007). Arkikirjoittajien kirjoitustaito ja tavoitteellisen harjoittelun selitys..
