Keskeinen tutkimusnäyttö ja luvut
| Tulos | Mitä mitataan | Miksi se on eri asia |
|---|---|---|
| Aika tehtävään palaamiseen | Sisältää välissä tehdyt työt ja valinnat | Ei ole yhtäjaksoista aikaa, jolloin keskittyminen ei onnistu |
| Tehtävän jatkamisen viive | Aika keskeytyksen päättymisestä tehtävän aloittamiseen uudelleen | Riippuu tehtävästä ja tavoitteiden muistamisesta |
| Huomion jäänne | Edellisen tehtävän vaikutus | Voi vaikuttaa suoriutumiseen ilman kiinteää aikarajaa |
Kenttätutkimuksessa tarkastellaan työn organisointia, ei yleispätevää fysiologista nollautumista. Ennen keskeytyneen tehtävän pariin palaamista voi tehdä muita tehtäviä. Jos kulunut aika tulkitaan yhtäjaksoiseksi kyvyttömyydeksi keskittyä, mitattu asia muuttuu toiseksi. Mark et al., 2005
Mitä laboratoriotutkimukset tehtävän jatkamisesta osoittavat?
Trafton ja kollegat vertasivat välitöntä keskeytystä tilanteeseen, jossa osallistujat saivat 8 sekuntia varoitusaikaa ennen keskeytystä. Varoituksen saaneet valmistautuivat paremmin ja jatkoivat tehtävää nopeammin. Tämä tukee ennakoivan valmistautumisen ja alkuperäisen tavoitteen muistamisen merkitystä, ei yhtä muuttumatonta palautumisaikaa. Trafton et al., 2003
Altmannin ja Traftonin mallissa kuvataan, miten tavoitteen aktivoituminen ja mieleen palautuminen voivat vaikuttaa tehtävän uudelleen aloittamiseen. Leroyn kokeissa tarkastellaan huomion jäännettä, kun keskeneräinen työ jätetään toisen tehtävän vuoksi. Nämä selitykset koskevat toisiinsa liittyviä mutta erillisiä prosesseja, joten niiden mittareita ei pidä yhdistää yhdeksi yleispäteväksi minuuttimääräksi. Altmann et al., 2002 Leroy, 2009
Voiko keskeytyksistä selvitä kompensoimalla?
Markin ja kollegoiden kokeessa keskeytetyt osallistujat suorittivat tehtävät nopeammin ilman eroa laadussa, mutta he raportoivat enemmän stressiä, turhautumista, kiireen tuntua ja ponnistelua. Nopeampi suorittaminen ei siis osoita, että keskeytykset olisivat haitattomia. Tämä on jälleen esimerkki siitä, miksi yksi tuottavuuden mittari ei kerro kaikkea. Mark et al., 2008
Mihin se vaikuttaa?
Vastaavatko kaikki tauot keskeytyksiä?
Eivät. Suunnitellulla lepotauolla ja yllättävällä vaatimuksella siirtyä toiseen tehtävään voi olla eri tarkoitukset ja vaatimukset. Mikrotaukoja koskevassa meta-analyysissä havaittiin pieniä hyötyjä vireydelle ja väsymykselle, mutta keskimääräiseen vaikutukseen suoriutumisessa liittyy epävarmuutta. Se ei osoita, että jokainen keskeytys palauttaisi voimia tai että kaikki tauot aiheuttaisivat saman vaihtokustannuksen. Albulescu et al., 2022
Myös tarkkaavaisuus vaihtelee ajan mittaan. Tätä vaihtelua koskeva tutkimus ei kuvaa ihmistä joko täysin keskittyneeksi tai yleisesti toimintakyvyttömäksi yhden kiinteän ajan. Varsinainen tehtävä ja suoriutumisen mittari ovat edelleen tärkeitä. Esterman et al., 2013
Mitä voit realistisesti muuttaa?
Jos tilanne sallii, selkeän vihjeen säilyttäminen seuraavasta vaiheesta on linjassa tehtävän jatkamista koskevan tutkimuksen kanssa. Kokeellinen näyttö koskee valmistautumista keskeytyksen yhteydessä. Se ei takaa, että yhden muistiinpanon kirjoittaminen poistaisi kaikki todelliset tehtävästä toiseen siirtymisen kustannukset. Tästä voi tehdä vain varovaisia päätelmiä. Trafton et al., 2003 Altmann et al., 2002
Jos seuraat omaa toimintaasi, erota tehtävän äärestä poissaoloaika siitä ajasta, joka kuluu tehtävän aloittamiseen uudelleen. Kirjaa keskeytyksen tyyppi, oliko alkuperäinen tehtävä kesken ja mikä tulos on sinulle tärkeä. Muuten pitkä tauko voidaan tulkita pitkäksi kognitiiviseksi palautumiseksi, vaikka välissä olisi tehty muita töitä. Mark et al., 2005 Leroy, 2009
Mitä tehtävästä toiseen vaihtamisen peli voi kertoa?
Hallittu vaihtamistehtävä voi havainnollistaa sääntöjen vaihtamisen kustannusta. Sen avulla ei voi muuntaa lyhyttä laboratoriotyyppistä eroa työpaikalla menetetyiksi tuottavuusminuuteiksi. Mittausten luotettavuutta koskeva tutkimus varoittaa myös tulkitsemasta lyhyen testin erotuspistemäärää pysyväksi yksilön ominaisuudeksi. Hedge et al., 2017
Näyttö tukee keskeytyksen tilanteen huomioimista. Se ei tue automaattisen 23 minuutin menetyksen laskemista jokaisesta ilmoituksesta, keskustelusta tai suunnitellusta tauosta riippumatta siitä, mitä ihminen seuraavaksi tekee. Mark et al., 2005 Trafton et al., 2003
Kokeile aiheeseen liittyvää ilmaista testiä
Tehtävästä toiseen vaihtamisen testi
Kokeile tehtävästä toiseen vaihtamisen testiä ja huomaa, miltä sääntöjen vuorottelu tuntuu. Testi mittaa suoriutumista kyseisessä tehtävässä, ei sitä, kuinka monta minuuttia menetät työskentelyn keskeytyessä. Pidä tämä ero mielessä, kun vertaat peliä omaan päivääsi.
Yleisiä kysymyksiä
Onko 23 minuuttia yleispätevä tosiasia?
Ei. Tehtävään palaaminen, sen aloittaminen uudelleen ja tietyn suoriutumismittarin palautuminen ovat eri tuloksia. Mark et al., 2005 Trafton et al., 2003
Voiko keskeytykseen valmistautumisesta olla apua?
Kontrolloidussa tutkimuksessa tehtävää jatkettiin nopeammin, kun 8 sekunnin varoitus mahdollisti valmistautumisen. Hyödyn suuruutta tosielämässä ei voida taata. Trafton et al., 2003
Haittaavatko suunnitellut tauot keskittymistä?
Mikrotaukoja koskeva näyttö viittaa pieniin hyötyihin väsymyksen ja vireyden kannalta, mutta kokonaissuoriutumisen hyöty on epävarmempi. Suunniteltuja taukoja ei pidä rinnastaa kaikkiin keskeytyksiin. Albulescu et al., 2022
Lähteet
- Mark et al. (2005). Eikö mikään tehtävä jää kesken?.
- Trafton et al. (2003). Keskeytyneen tehtävän jatkamiseen valmistautuminen: ennakoivan tavoitteen tallentamisen ja jälkikäteisen kertaamisen vaikutukset.
- Altmann et al. (2002). Tavoitteiden muistaminen: aktivaatiopohjainen malli.
- Leroy (2009). Miksi työn tekeminen on niin vaikeaa? Huomion jäänteen haaste työtehtävien välillä vaihdettaessa.
- Mark et al. (2008). Keskeytyneen työn hinta: enemmän nopeutta ja stressiä.
- Albulescu et al. (2022). Anna minun pitää tauko! Mikrotaukojen vaikutusta hyvinvointiin ja suoriutumiseen koskeva järjestelmällinen katsaus ja meta-analyysi.
- Esterman et al. (2013). Keskittyneenä vai ajatuksissaan? Käyttäytymisen ja hermoston vaihtelun seuranta pitkäkestoisen tarkkaavaisuuden aikana.
- Hedge et al. (2017). Luotettavuusparadoksi: miksi vahvat kognitiiviset tehtävät eivät tuota luotettavia yksilöiden välisiä eroja.