Keskeinen tutkimusnäyttö ja luvut
| Saman tutkimuksen pisteytystapa | Etuperin keskiarvo | Takaperin keskiarvo |
|---|---|---|
| Perinteisen keskeytyssäännön mukainen enimmäistulos | 6.35 numeroa | 4.61 numeroa |
| Koko laajemman testin enimmäistulos | 6.77 numeroa | 5.19 numeroa |
| Mukautuva keskimääräisen numerosarjan pituuden mittari | 6.52 numeroa | 4.91 numeroa |
Woodsin ja kollegoiden taulukossa 6 esitetään nämä arvot. Numerot esitettiin kuuloaistin kautta tietokoneistetulla menetelmällä. Visuaalinen peli, jossa koko numerosarja näytetään kerralla, käyttää erilaisia esitys- ja muistamisolosuhteita, joten nämä eivät ole Helibrainin tulosnormeja. Jo tutkimuksen sisällä mittarin vaihtaminen muuttaa näennäistä numerosarjan pituutta. Woods ym., 2010
Mitä numerosarjan kääntäminen lisää tehtävään?
Etuperin muistaminen edellyttää asioiden ja niiden järjestyksen säilyttämistä. Takaperin muistamisessa vaadittu vastausjärjestys muuttuu, ja se voi vaatia lisäkäsittelyä tai erilaisia palautusstrategioita. Työmuistin malleissa erotetaan tilapäinen tallennusprosesseista, joilla tallennettua sisältöä ohjataan tai muunnetaan; kaikkia tehtäviä ei siis pidetä yhden muistivaraston suorina mittareina. Baddeley, 2012 Conway ym., 2005
Tämä ei tarkoita, että takaperin ja etuperin muistamisen tulosten erotus olisi puhdas toiminnanohjauksen mitta. Numerosarjatutkimus osoittaa, miksi pisteytyksen tarkkuus vaikuttaa vertailuun. Eron tulkintaan vaikuttavat myös strategia, virheiden jakauma ja keskeytyssääntö. Woods ym., 2010
Miksi seitsemän ei ole yleispätevä sääntö
Millerin klassisessa tarkastelussa käsitellään informaatiota ja sen uudelleenkoodausta, eikä siinä taata, että jokainen ihminen muistaisi täsmälleen seitsemän numeroa. Cowanin myöhemmässä katsauksessa tarkastellaan pienempää määrää muistiyksiköitä olosuhteissa, joissa harjoittelua ja ryhmittelyä rajoitetaan. Näissä selityksissä käytetään erilaisia rajoitteita ja mittayksiköitä; kumpikaan ei anna syytä vähentää jokaisesta etuperin muistettavasta numerosarjasta kiinteää määrää takaperin muistettavan pituuden ennustamiseksi. Miller, 1956 Cowan, 2001
Mihin se vaikuttaa?
Ikä, koulutus ja esitystapa vaikuttavat
Normatiivisessa numerosarjatutkimuksessa tarkasteltiin ikää ja koulutusta, mutta sen aikuisotos ei anna elinikäisiä normeja kaikille kielille ja aistikanaville. Otoksessa havaittu ikäero ei vahvista selaimessa annettavaa ikäkorjattua prosenttipistettä. Kuultavat numerot esitetään peräkkäin, mikä eroaa siitä, että koko numerosarja nähdään kerralla. Woods ym., 2010
Pitkäaikainen tietämys voi muuttaa sitä, miten merkkijono koodataan muistiin. Ryhmittelyä käsittelevässä kirjallisuudessa kuvataan, miten rakenne helpottaa numerosarjan tiivistämistä, ja tunnetussa intensiivisen harjoittelun tapaustutkimuksessa numerosarjamuisti parani huomattavasti opittujen muistisääntöjen avulla. Nämä havainnot eivät osoita, että kaikenlainen muisti paranisi yhtä paljon. Mathy ym., 2012 Ericsson ym., 1980
Miten omaa tulosten välistä eroa pitäisi tulkita?
Pidä molemmat tehtävän määritelmät ja pisteytyssäännöt samoina. Heikompi takaperin saatu tulos ei yksinään ole merkki häiriöstä, eikä tavallista suurempaa henkilökohtaista eroa voi tulkita kliinisesti ilman asianmukaista mittausta ja normeja. Numerosarjamenetelmiä käsittelevässä katsauksessa painotetaan tarkasti määriteltyjen menettelyjen käyttöä työmuistia koskevissa päätelmissä. Conway ym., 2005
Kumpaakaan numerosarjatulosta ei myöskään voi turvallisesti muuntaa tietyksi n-back-tasoksi. Meta-analyysin mukaan n-back- ja numerosarjamittarit eivät ole keskenään vaihdettavissa, vaikka molempia kutsutaan työmuistin mittareiksi. Suoriutumiseen vaikuttavat tehtävän tunnistamis-, päivittämis- ja muistamisvaatimukset. Redick ym., 2013
Jos seuraat tuloksia epämuodollisesti, vertaa etuperin saatuja tuloksia keskenään ja takaperin saatuja keskenään samoissa esitysolosuhteissa. Jos muutat ryhmittelystrategiaa, merkitse muutos muistiin. Parempi tulos voi kertoa tähän aineistoon sopivammasta menetelmästä eikä muistikapasiteetin yleisestä kasvusta. Woods ym., 2010 Mathy ym., 2012
Kokeile aiheeseen liittyvää ilmaista testiä
Numeromuistitesti
Kokeile numeromuistitestiä visuaalisena muistamistehtävänä. Tulosta tulee tulkita sen omien ohjeiden mukaan; kyseessä ei ole taulukon kuultava etuperin ja takaperin tehtävä. Älä käytä julkaistua eroa diagnostisena tavoitearvona.
Yleisiä kysymyksiä
Onko odotettu ero täsmälleen kaksi numeroa?
Ei. Tutkimuksen perinteisellä mittarilla keskimääräinen ero oli 1.74 numeroa, ja muilla mittareilla erot olivat erilaisia. Tämä ei ole henkilökohtainen sääntö. Woods ym., 2010
Voiko takaperin muistettava numerosarja olla pidempi?
Yksilöiden tulokset ja strategiat voivat erota toisistaan. Ryhmäkeskiarvot eivät osoita, että tulosten järjestyksen pitäisi olla sama jokaisella yksittäisellä testikerralla. Woods ym., 2010
Voinko muuntaa numerosarjan pituuden n-back-tulokseksi?
Näistä lähteistä ei seuraa mitään vahvistettua muunnosta; tehtävät eivät ole keskenään vaihdettavia mittareita. Redick ym., 2013
Lähteet
- Woods ym. (2010). Numerosarjatehtävän parantaminen lyhytaikaisen verbaalisen muistin arvioinnissa.
- Cowan (2001). Luku 4 lyhytaikaisessa muistissa: arvio uudelleen muistin tallennuskapasiteetista.
- Miller (1956). Luku seitsemän, plus tai miinus kaksi: joitakin tiedonkäsittelykykymme rajoja..
- Baddeley (2012). Työmuisti: teoriat, mallit ja kiistanalaiset kysymykset.
- Conway ym. (2005). Työmuistin numerosarjatehtävät: menetelmäkatsaus ja käyttöopas.
- Redick ym. (2013). Työmuistin kompleksiset numerosarja- ja n-back-mittarit: meta-analyysi.
- Ericsson ym. (1980). Muistitaidon oppiminen.
- Mathy ym. (2012). Mikä tekee maagisista luvuista maagisia? Ryhmittely ja tiedon tiivistäminen lyhytaikaisessa muistissa.