Keskeinen tutkimusnäyttö ja luvut
| Ryhmä laboratoriotutkimuksessa | WPM-keskiarvo | Olennainen rajaus |
|---|---|---|
| Konekirjoitusta harjoitelleet osallistujat | 57.83 | Luokittelu perustui itse ilmoitettuun harjoitteluun |
| Osallistujat, jotka eivät olleet käyneet kirjoituskurssia | 58.93 | Itse opitut strategiat vaihtelivat |
| Satunnaismerkkijonotehtävä, harjoitelleet | 27.43 | Eri tehtävä kuin tavallisen tekstin jäljentäminen |
| Satunnaismerkkijonotehtävä, itse oppineet | 27.02 | Havainnollistaa tutun tekstin merkitystä |
Nämä arvot ovat teoksen How We Type taulukosta 2. Otos oli pieni, eikä ryhmiä ollut satunnaistettu oppimaan eri menetelmiä. Tilastollisesti merkitsemätön ero ei todista, ettei ohjauksesta olisi koskaan hyötyä. Se kuitenkin osoittaa, miksi pelkkä sormien määrä selittää havaittua taitoa puutteellisesti. Feit ym., 2016
Mitä liikkeiden tallenteista kävi ilmi?
Tutkimuksessa tarkasteltiin katseen suuntaa, käden liikkeitä ja sormien ja näppäinten välistä toimintaa. Johdonmukaiset näppäinkohtaiset sormivalinnat, tulevien liikkeiden ennakointi ja tarpeettomien liikkeiden vähäisyys liittyivät parempaan suoriutumiseen. Nämä ovat kuvauksia taitavasta toiminnasta, eivät satunnaistettu koe opetusohjelmasta, joka takaisi tietyn WPM-tuloksen. Feit ym., 2016
Paljon suuremmassa tietokoneella kirjoittamista koskevassa tutkimuksessa havaittiin niin ikään monenlaisia kirjoitustapoja. Nopeammat kirjoittajat erosivat toisistaan muun muassa kirjainparien ajoituksessa ja päällekkäisissä näppäinpainalluksissa. Sormien laskeminen ei kerro, miten liikkeet ajoittuvat toisiinsa. Dhakal ym., 2018
Miksi tutut sanat ovat tärkeitä
Molemmat ryhmät kirjoittivat satunnaisia merkkijonoja selvästi hitaammin kuin tavallista tekstiä. Kirjoittamiseen kuuluu lähdetekstin tunnistamista ja käsittelyä sekä näppäinten painamista. Klassinen tutkimus kuvaa havaitsemiseen, ajatteluun ja liikkeisiin liittyviä osatekijöitä. Siksi testitekstin vaihtaminen voi muuttaa tulosta huomattavasti, vaikka sormien määrä ei muuttuisi. Feit ym., 2016 Salthouse, 1986
Mihin se vaikuttaa?
Tarkoittaako tämä, ettei konekirjoitusta kannata opetella?
Tutkimusnäyttö ei tue sitäkään päätelmää. Laboratoriotutkimuksessa tarkasteltiin sitä, miten jo kirjoittavat ihmiset toimivat, ei sitä, mikä harjoittelutapa sopii parhaiten tietylle aloittelijalle. Arkipäiväisten kirjoittajien harjoitteluhistoriaa koskeva tutkimus tukee sen tarkastelua, mitä ja miten ihmiset harjoittelevat, mutta parasta opetustapaa koskevat syy-seurauskysymykset jäävät avoimiksi. Keith ym., 2007
Puhelimella kirjoittaminen muistuttaa, että toimiva tekniikka riippuu myös laitteesta. Laajassa mobiililaitetutkimuksessa käsitellään erilaisia sormien käyttötapoja ja avustavia ominaisuuksia. Sen tuloksia ei voi käyttää suorana testinä tietokoneen kymmenensormijärjestelmän kurssista. Palin ym., 2019 MacKenzie ja Soukoreff, 2002
Mitä kannattaa seurata harjoittelun aikana?
Mittaa oikein kirjoitetun tekstin määrää ja nopeutta vertailukelpoisissa, ennestään tuntemattomissa tekstikatkelmissa. Korjatut virheet vievät aikaa, vaikka lopputulos näyttäisi oikealta; korjaamatta jääneet virheet aiheuttavat erillisen haitan. Tekstinsyötön mittaamista käsittelevä tutkimuskirjallisuus selittää, miksi lopullinen virheprosentti, virheiden korjaamiseen käytetty työ ja nopeus kertovat kukin eri asioita. Soukoreff ym., 2003 Soukoreff ym., 2001
Kun näppäimistö, kieli, tekstikatkelman tyyppi ja korjaussäännöt pysyvät samoina, tuloksia on helpompi tulkita. Tässä ei ole näyttöä tietystä päivittäisestä harjoitteluminuuttien määrästä, taatusta ajasta taitojen oppimiseen eikä säännöstä, jonka mukaan kaikkien pitäisi opetella vakiintunut tekniikkansa uudelleen. Niiden selvittämiseen tarvittaisiin erilaista näyttöä harjoittelun vaikutuksista. Keith ym., 2007 MacKenzie ja Soukoreff, 2002
Käytännössä taito on muutakin kuin sääntö sormien määrästä. Konekirjoitus on yksi järjestelmällinen menetelmä, ja kokeneet itse oppineet voivat myös kehittyä taitaviksi. Arvioi suoriutumista niissä tehtävissä, joita itse käytät, älä sen perusteella, muistuttavatko kädet jotakin määrättyä mallia. Feit ym., 2016 Dhakal ym., 2018
Kokeile aiheeseen liittyvää ilmaista testiä
Kirjoitusnopeustesti
Vertaa kirjoitustestin avulla omaa tekniikkaasi samoissa olosuhteissa. Jos muutat menetelmääsi, kirjaa muutos muistiin ja käytä ennestään tuntemattomia tekstikatkelmia. Pelkkä väliaikainen tulosero ei osoita, mikä menetelmä toimii parhaiten pitkällä aikavälillä.
Yleisiä kysymyksiä
Voiko kahdella sormella kirjoittaa nopeasti?
Jotkut itse kirjoittamaan oppineet suoriutuvat hyvin vähemmälläkin sormimäärällä, mutta tutkimus ei anna taattua nopeutta millekään tietylle sormimäärälle. Feit ym., 2016
Todistiko tutkimus, ettei konekirjoituksesta ole hyötyä?
Ei. Siinä verrattiin olemassa olevia ryhmiä pienessä otoksessa; aloittelijoita ei satunnaistettu eri harjoittelumenetelmiin. Feit ym., 2016
Pitäisikö keskittyä vain WPM-nopeuteen?
Nopeutta pitää arvioida yhdessä virheiden ja niiden korjaamiseen käytetyn vaivan kanssa. Suurempi raakanopeus voi peittää alleen sen, että hyödyllistä tekstiä syntyy vähemmän. Soukoreff ym., 2003
Lähteet
- Dhakal ym. (2018). Havaintoja kirjoittamisesta 136 miljoonan näppäinpainalluksen perusteella.
- Palin ym. (2019). Miten ihmiset kirjoittavat mobiililaitteilla?.
- Feit ym. (2016). Miten me kirjoitamme.
- Soukoreff ym. (2003). Tekstinsyötön tutkimuksen mittarit.
- Soukoreff ym. (2001). Virheiden mittaaminen tekstinsyöttötehtävissä.
- MacKenzie ja Soukoreff (2002). Tekstinsyöttö mobiililaitteilla: mallit, menetelmät, teoria ja käytäntö.
- Salthouse (1986). Jäljentävän konekirjoituksen havaintoon, ajatteluun ja liikkeisiin liittyvät puolet.
- Keith ym. (2007). Tarkoituksellisen harjoittelun selitys arkisten kirjoittajien kirjoitustaidolle.