Keskeinen tutkimusnäyttö ja luvut
| Esimerkki | Mikä muuttuu | Mitä tästä ei seuraa |
|---|---|---|
| 12 numeron jakaminen 4 ryhmään, joissa on 3 numeroa | Esitys jäsentyy ryhmiksi | Että kaikki muistavat kyseisen numerosarjan |
| Tutun kuvion tunnistaminen | Aiempi tieto voi vähentää koodaamisen vaatimuksia | Että jokainen merkki vie oman erillisen muistipaikan |
| Harjoiteltu tulos 7 numerosta 79:ään | Erittäin harjoiteltu numeroiden palauttaminen mieleen | 79 yksikön yleinen työmuistikapasiteetti |
Ensimmäinen rivi havainnollistaa ryhmittelyä, eikä kuvaa mitattua kapasiteettia. Kolmas rivi esittää alkuperäisen, intensiivisen harjoittelun tapauksen. Tutkimuksessa osallistuja hyödynsi tietämystään juoksuajoista ja jäsenneltyä palautusrakennetta. Artikkelissa raportoidaan myös, ettei taito siirtynyt materiaaliin, joka koostui konsonanteista. Tämä on olennaista, kun poikkeuksellista numerotulosta tulkitaan. Ericsson et al., 1980
Mikä on muistiyksikkö?
Muistiyksikkö on koodattu kokonaisuus, eikä se välttämättä vastaa tiettyä määrää näkyviä merkkejä. Sen hyödyllisyys riippuu oppijan aiemmista tiedoista ja siitä, miten numerosarja on jäsennelty. Millerin käsittely uudelleenkoodauksesta sekä Mathyn ja Feldmanin tutkimus tiivistämisestä havainnollistavat, miksi raakojen yksikkömäärien vertailu voi johtaa harhaan rakenteen vaihdellessa. Miller, 1956 Mathy et al., 2012
Cownan pienempää kapasiteettia käsittelevässä näkemyksessä tarkastellaan olosuhteita, jotka rajoittavat kertaamista ja pitkäaikaisen tiedon käyttöä. Merkityksellisiä ryhmiä tavallisessa numeropelissä hyödyntävä henkilö ei välttämättä toimi näiden rajoitusten alaisena. Tulokset eivät ole ristiriidassa, sillä niissä käytetään erilaisia yksiköitä ja sallitaan erilaisia prosesseja. Cowan, 2001
Onko ryhmittely sama asia kuin kertaaminen?
Kertaaminen pitää aineksen aktiivisena mielessä, kun taas ryhmittely muuttaa aineksen esitystapaa tai jäsentelyä. Ne voivat toimia yhdessä, mutta kyseessä eivät ole samat toiminnot. Työmuistiteoriassa erotetaan tilapäinen ylläpito muista ohjausprosesseista ja pitkäaikaisen tiedon vaikutuksesta. Baddeley, 2012
Mihin se vaikuttaa?
Kuinka suurta parannusta kannattaa odottaa?
Tulos 7 numerosta 79:ään on yksi poikkeuksellisen intensiivinen tapaus, ei keskimääräinen harjoittelun vaikutus eikä kaikille sopiva harjoitusohjelma. Se osoittaa, että opittu jäsentely voi muuttaa tehtäväpistemäärää huomattavasti, mutta antaa vain vähän pohjaa ennustaa yksittäisen ihmisen lopullista numerosarjan pituutta. Taidon heikko siirtyminen muihin tehtäviin on yhtä tärkeää kuin ennätystulos. Ericsson et al., 1980
Julkaistuihin numerosarjan pituutta koskeviin tuloksiin vaikuttaa myös testin keskeyttämissääntö. Laajassa kuulomuistitutkimuksessa saman osallistujajoukon pisin saavutettu numerosarja ja perinteisesti mitattu numerosarjan pituus tuottivat erilaiset keskiarvot. Siksi strategioita verrattaessa esitystavan ja pisteytyksen pitää pysyä samoina. Pisin yksittäinen onnistuminen ei ole vertailukelpoinen eri tavalla mitatun lähtötason kanssa. Woods et al., 2010
Mitä on järkevää kokeilla?
Jos teet epämuodollisen vertailun, päätä, ryhmitteletkö numerot, käytä samaa strategiaa vertailukelpoisilla kerroilla ja kirjaa tuloksen muutos, jos otat käyttöön uuden menetelmän. Tiivistämistä koskeva tutkimus tukee rakenteen merkitystä; se ei vahvista yhtä kaikille sopivaa ryhmäkokoa eikä takaa, että jokin tietty muistisääntö auttaa jokaisen numerosarjan kohdalla. Mathy et al., 2012
Käytä ennestään tuntematonta aineistoa arvioidessasi, yleistyykö strategia ulkoa opetellun esimerkin ulkopuolelle. Numerosarjatehtävien menetelmiä käsittelevässä tutkimuksessa painotetaan, että menettelyn tulee vastata mitattavaa ominaisuutta. Opitusta taidosta on hyötyä, mutta sitä tulee kutsua kyseiseksi taidoksi eikä yleiseksi kapasiteetin kasvuksi. Conway et al., 2005
Lopuksi: ryhmitellyistä numeroista saadun tuloksen muuntamiseen n-back-tasoksi tai ÄO:ksi ei ole validoitua menetelmää. Numerosarjatehtäviä ja n-back-tehtäviä vertaileva meta-analyysi osoittaa, etteivät edes samalla työmuistin nimellä kulkevat tehtävät ole keskenään vaihdettavissa. Redick et al., 2013
Kokeile aiheeseen liittyvää ilmaista testiä
Numeromuistitesti
Kokeile numeromuistitestiä ja merkitse muistiin käyttämäsi ryhmittelytapa. Jos vertailet menetelmiä, pidä näyttötapa ja pisteytyssäännöt samoina. Korkeampi tulos kertoo paremmasta muistamisesta kyseisissä olosuhteissa; se ei todista yleisen älykkyyden kasvua.
Yleisiä kysymyksiä
Kasvattaako ryhmittely muistipaikkojen määrää?
Se voi muuttaa sitä, mitä yksikkö edustaa. Tutkimusnäyttö ei edellytä, että kiinteiden yleisten muistipaikkojen määrä kasvaisi vastaavasti. Cowan, 2001 Mathy et al., 2012
Pystynkö muistamaan 79 numeroa?
Alkuperäinen tulos saatiin yhdeltä intensiivisesti harjoitelleelta osallistujalta. Se ei ole tyypillinen tulos tai lupaus. Ericsson et al., 1980
Miksi tutut numerot tuntuvat helpommilta?
Aiempi tieto voi auttaa koodaamaan numerosarjan uudelleen ja palauttamaan sen mieleen. Tätä ryhmittelytutkimuksessa osaltaan tarkastellaan. Miller, 1956 Mathy et al., 2012
Lähteet
- Woods et al. (2010). Lyhytkestoisen sanallisen muistin numerosarjatestin parantaminen.
- Cowan (2001). Lyhytkestoisen muistin maaginen luku 4: Mielen tallennuskapasiteetin uudelleenarviointi.
- Miller (1956). Maaginen luku seitsemän, plus tai miinus kaksi: Tietojenkäsittelykykymme joitakin rajoituksia.
- Baddeley (2012). Työmuisti: teoriat, mallit ja kiistat.
- Conway et al. (2005). Työmuistin numerosarjatehtävät: menetelmäkatsaus ja käyttöopas.
- Redick et al. (2013). Työmuistin monimutkaiset numerosarjatehtävät ja n-back-mittarit: meta-analyysi.
- Ericsson et al. (1980). Muistitaidon oppiminen.
- Mathy et al. (2012). Mikä maagisissa luvuissa on maagista? Ryhmittely ja tiedon tiivistäminen lyhytkestoisessa muistissa.