Keskeinen tutkimusnäyttö ja luvut
| Näyttö tai tulos | Mitä se tarkoittaa | Mitä se ei tarkoita |
|---|---|---|
| Kokonaisvaikutus erotuspisteissä 0.24 | Yhdistetty ryhmien välinen ero yhdessä katsauksessa | Diagnostinen raja-arvo |
| Aikaa tehtävää kohti tarkastelleiden tutkimusten vaikutus 1.11 | Toisenlainen tulosmuoto antaa toisen arvion | Henkilökohtainen todennäköisyys ADHD:lle |
| Verkossa saamasi häiriöpistemäärä | Suoriutuminen kyseisessä tehtävässä ja sen pisteytyksessä | Kliininen diagnoosi |
Vaikutuskokoarvot ovat peräisin Lansbergenin ja työtovereiden katsauksesta. Sen keskeinen menetelmällinen havainto on, että yleisesti käytetyt häiriövaikutuksen laskentatavat ovat herkkiä tulosmittarille ja lähtötason korjaukselle. Ryhmävertailusta ei tule diagnostista luokittelijaa vain siksi, että tulos on tilastollisesti merkitsevä. Lansbergen et al., 2007
Mitä lasten diagnostiikkaa koskevassa katsauksessa havaittiin?
Homackin ja Riccion katsauksessa arvioidaan testin herkkyyttä ja spesifisyyttä lapsilla ja nuorilla. Katsauksen mukaan Stroop-testistä on vain vähän hyötyä ADHD:n erottamisessa muista kliinisistä ryhmistä. Tämä on diagnoosin kannalta olennaista: tehtävässä suoriutuminen voi poiketa terveiden verrokkien keskiarvosta tunnistamatta silti, mikä selittää yksittäisen ihmisen tuloksen. Homack, 2004
Myös tutkittava väestö vaikuttaa. Lasten paperi-kynätesti, aikuisten suullinen tehtävä ja verkossa pelattava painikkeilla vastattava peli eivät perustu samoihin normeihin tai raja-arvoihin. Kliinistä Stroop-testiä käsittelevässä katsauksessa kuvataan huomattavaa vaihtelua testiversioissa ja pisteytyksessä. Scarpina et al., 2017
Miksi tehtävä ei ole ADHD:lle spesifinen?
Stroop-häiriö on kokeellisesti havaittu ilmiö myös tavallisilla lukijoilla. Alkuperäiset kokeet ja myöhempi katsaus selittävät, kuinka ristiriitaiset sana- ja väritiedot muuttavat vastauksia ilman, että kyseessä olisi jokin diagnoosi. Häiriön kokeminen ei siis itsessään ole näyttöä häiriöstä. Stroop, 1935 MacLeod, 1991
Mihin se vaikuttaa?
Miksi normaalilta näyttävä tulos ei sulje ADHD:tä pois?
Ryhmien tulokset menevät osittain päällekkäin, ja diagnoosissa arvioidaan ihmisen laajempaa historiaa ja toimintakykyä, ei vain yhden tehtävän tulosta. Lasten meta-analyysissä havaittu heikko erottelukyky ja toisessa katsauksessa todettu vahva riippuvuus pisteytystavasta puoltavat molemmat sitä, ettei yksittäistä tulosta pidä käyttää vastauksena. Tulos ei yksin vahvista eikä sulje diagnoosia pois. Homack, 2004 Lansbergen et al., 2007
Myös luotettavuus rajoittaa tulkintaa. Vahvat kokeelliset vaikutukset voivat silti tuottaa melko kohinaisia yksilöiden välisiä erotuspisteitä. Luotettavuusparadoksia koskeva tutkimus on relevantti aina, kun lyhyen kognitiivisen tehtävän perusteella tehdään yksittäistä ihmistä koskeva merkittävä päätelmä. Hedge et al., 2017
Verkkomittaus lisää epävarmuutta
Laitteet ja selaimen ajoitus vaikuttavat absoluuttisiin vasteaikoihin, kun taas tehtävän ohjeet ja lähtötaso vaikuttavat erotuspisteisiin. Kuluttajille tarkoitettu peli ei automaattisesti saa nimeltä tunnetun kliinisen testin validointia vain siksi, että molemmissa käytetään ristiriitaisia värisanoja. Anwyl-Irvine et al., 2020 Scarpina et al., 2017
Kansainväliset testien käyttöä koskevat ohjeet korostavat näyttöä testin aiotun tulkinnan ja käyttötilanteen sopivuudesta. Kliinisesti merkityksellinen väite edellyttää, että testi on validoitu kyseiseen käyttötarkoitukseen ja kyseiselle väestölle. Pelkkä näyttävä kaavio tai tuttu tehtävän nimi ei riitä. International Test Commission, 2001
Mihin testiä kannattaa käyttää?
Voit tutkia sen avulla häiriövaikutusta ja verrata nopeutta ja tarkkuutta saman tehtävän eri tilanteissa, kun olosuhteet ovat samankaltaiset. Jos olet huolissasi arjen tarkkaavaisuudesta, pelin tuloksen ei pidä ratkaista, kannattaako huoli ottaa puheeksi ammattilaisen kanssa. Tämä sivu selittää mittaamisen rajoituksia; se ei tarjoa itsediagnoosin sääntöä tai hoito-ohjeita. Homack, 2004 International Test Commission, 2001
Yksikään viitatuista tutkimuksista ei osoita, että tämän selainpelin harjoittelu hoitaisi tai ehkäisisi ADHD:tä tai tekisi ihmisistä yleisesti älykkäämpiä. Perusteltu tulkinta koskee edelleen suoriutumista tietyssä ristiriitatilannetta mittaavassa tehtävässä. MacLeod, 1991 Scarpina et al., 2017
Kokeile aiheeseen liittyvää ilmaista testiä
Stroop-testi
Kokeile Stroop-testiä oppimistarkoituksessa ja tulkitse nopeutta ja oikeellisuutta yhdessä. Tulos ei ole ADHD-seula tai diagnoosi eikä korvaa kliinistä arviota.
Yleisiä kysymyksiä
Tarkoittaako suuri Stroop-häiriö ADHD:tä?
Ei. Ryhmätason vaikutus ja yksilön diagnostinen todennäköisyys ovat eri asioita, ja testi erottaa kliiniset ryhmät toisistaan vain heikosti. Homack, 2004
Voiko hyvä tulos sulkea ADHD:n pois?
Ei. Nämä katsaukset eivät osoita, että tulosta voisi käyttää tähän tarkoitukseen, etenkään selaimessa toteutetussa testissä, jossa käytetään eri menetelmiä. Homack, 2004 Scarpina et al., 2017
Voiko Stroop-testin harjoittelu hoitaa tarkkaavaisuusongelmia?
Viitatut diagnoosi- ja mittaustutkimukset eivät osoita, että tämä peli tarjoaisi hoitohyötyä. Lansbergen et al., 2007 Scarpina et al., 2017
Lähteet
- Lansbergen et al. (2007). Stroop-häiriö ja tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriö: katsaus ja meta-analyysi..
- Homack (2004). Stroop Color and Word -testin herkkyyttä ja spesifisyyttä lapsilla koskeva meta-analyysi.
- Scarpina et al. (2017). Stroop Color and Word -testi.
- Stroop (1935). Sarjallisten verbaalisten reaktioiden häiriöitä koskevia tutkimuksia..
- MacLeod (1991). Puoli vuosisataa Stroop-ilmiön tutkimusta: integroiva katsaus..
- Hedge et al. (2017). Luotettavuusparadoksi: miksi vahvat kognitiiviset tehtävät eivät tuota luotettavia yksilöiden välisiä eroja.
- Anwyl-Irvine et al. (2020). Verkkokoealustojen, selainten ja laitteiden realistinen tarkkuus ja täsmällisyys.
- International Test Commission (2001). Kansainväliset testien käyttöä koskevat ohjeet.