Keskeinen tutkimusnäyttö ja luvut
| Avaruudellisten taitojen harjoittelua koskevan katsauksen havainto | Tulkinta |
|---|---|
| Tutkittiin 217 tutkimusta | Laaja joukko avaruudellisia harjoitteita |
| Mukaan otettiin 206 tutkimusta ja 1,038 vaikutuskokoa | Poissulkemisen jälkeisen arvion perustana oleva analyysi |
| Keskimääräinen g = 0.47 poikkeavien havaintojen poissulkemisen jälkeen | Kohtalainen standardoitu harjoitteluvaikutus |
| Vaikutuksen siirtyminen muihin avaruudellisiin tehtäviin | Jonkin verran yleistymistä avaruudellisten taitojen alueella |
| Tehtävät ja vertailuehdot vaihtelivat | Yhtä kaikille sopivaa henkilökohtaista harjoittelumäärää tai kehitystä ei ole |
Katsauksessa tarkastellaan vaikutuksen pysyvyyttä, muokkaavia tekijöitä ja siirtymistä muihin tehtäviin. Se käsittelee laajemmin avaruudellisten taitojen harjoittelua eikä vain mielikuvissa kiertämistä. Tulokset tukevat sitä, että avaruudellisia taitoja voidaan kehittää, mutta eivät osoita, että jokainen lyhyt verkkopeli tuottaisi keskimääräisen harjoitteluvaikutuksen tai muuttaisi yleistä älykkyyttä. Uttal et al., 2013
Mikä tarkalleen ottaen voi kehittyä?
Klassisessa mielikuvissa kiertämisen kokeessa mitataan kykyä tunnistaa samat kohteet eri asennoissa. Muissa testeissä on enemmän tehtäviä, erilaisia harhauttavia vaihtoehtoja tai tiukat aikarajat. Tulokseen voivat vaikuttaa sekä tehtävän sääntöjen ja strategioiden oppiminen että ratkaisun tehostuminen. Tuloksessa on määriteltävä, mitataanko tarkkuutta, nopeutta vai tehtäväsarjaa. Shepard et al., 1971 Vandenberg et al., 1978
Uusintatestauksia koskevissa tutkimuksissa on havaittu tulosten paranevan, kun kognitiivisia testejä tehdään useita kertoja. Pelkkä toinen yritys ei siis ole kontrolloitu harjoittelukoe. Hyvässä arvioinnissa tavallinen tehtävään tottuminen erotetaan harjoittelun lisävaikutuksesta. Scharfen et al., 2018
Auttaako harjoittelu kaikkia yhtä paljon?
Meta-analyysi ei tue ajatusta, että jokaisen henkilökohtainen kehitys olisi samanlaista. Siinä tarkastellaan harjoittelun ja osallistujien välisiä eroja, kuten ikää ja sukupuolta, mutta yhdistetty vaikutus ei ennusta yksittäisen ihmisen kehitystä. Myös historiallisissa sukupuolieroja koskevissa katsauksissa kuvataan tehtäväkohtaisia keskiarvoja, ei yksilöiden muuttumattomia ylärajoja. Uttal et al., 2013 Voyer et al., 1995 Linn et al., 1985
Mihin se vaikuttaa?
Siirtyykö harjoittelun vaikutus pelin ulkopuolelle?
Siirtyminen harjoittelemattomiin avaruudellisiin tehtäviin kertoo enemmän kuin tuloksen paraneminen vain samoissa toistetuissa tehtävissä, ja katsauksessa raportoidaan tällaista siirtymistä. Se on silti rajatumpaa kuin parempi suoriutuminen kaikissa arjen avaruudellisissa toimissa tai yleisen älykkyyden kasvu. Harjoittelun ja arvioinnin samankaltaisuus vaikuttaa siihen, mitä tuloksista voi päätellä. Uttal et al., 2013
Miten erottaa strategian muutos uuden kyvyn kehittymisestä?
Kirjaa tehtävän versio, aikaraja ja aiemmat yritykset. Jos alat käyttää erilaista vertailustrategiaa, se voi olla hyödyllistä oppimista, mutta kuvaile se osana muutosta. Yhdestä muotosarjasta saatu tulos ei yksin vahvista yleistä avaruudellisten taitojen pistemäärää. Shepard et al., 1971 Vandenberg et al., 1978
Myös mittausvirheellä on merkitystä. Luotettavuusparadoksia käsittelevässä tutkimuksessa todetaan, että klassisten tehtävien tulokset voivat olla ryhmätasolla vakaita mutta yksilöiden välisiä eroja mitattaessa epävakaita. Lyhyiden harjoituskertojen välisiä pieniä muutoksia ei pidä tulkita liian pitkälle pysyviksi muutoksiksi. Hedge et al., 2017
Millainen harjoittelutavoite on realistinen?
Pyri ratkaisemaan aiempaa tarkemmin ja sujuvammin vastaavia, ennestään tuntemattomia tehtäviä ja seuraa molempia tuloksia. Viitattu katsaus ei määritä tälle selainpohjaiselle tehtävälle kaikille sopivaa päivittäistä kestoa, harjoituskertojen määrää tai tavoitepistemäärää. Se tukee oppimisen mahdollisuutta, ei henkilökohtaista ennustetta. Uttal et al., 2013 Scharfen et al., 2018
Älä tulkitse alkuvaiheen vaikeuksia sukupuolistereotypian kautta. Ryhmätutkimukset ja laajempi samankaltaisuuksia käsittelevä katsaus eivät määritä yksittäisen ihmisen mahdollisuuksia. Nykyinen suoriutuminen ja kyky oppia ovat eri asioita. Voyer et al., 1995 Hyde, 2005
Rehellinen väite hyödystä on siis rajattu: tutkimukset osoittavat avaruudellisten taitojen harjoittelun parantavan tuloksia keskimäärin ja vaikutuksen siirtyvän myös joihinkin saman osa-alueen tehtäviin tutkituissa olosuhteissa. Se, siirtyykö tietyn pelin harjoittelun vaikutus muihin tehtäviin, vaatii suoraa testaamista. Uttal et al., 2013
Kokeile aiheeseen liittyvää ilmaista testiä
Mielikuvissa kiertämisen testi
Kokeile mielikuvissa kiertämisen testiä, niin pääset tutustumaan tehtävään. Jos harjoittelet, kirjaa aiemmat yrityksesi ja arvioi muutosta vastaavilla, ennestään tuntemattomilla tehtävillä. Peli ei lupaa älykkyysosamäärän nousua eikä avaruudellisten taitojen harjoittelututkimuksissa havaittua keskimääräistä vaikutusta.
Yleisiä kysymyksiä
Tarkoittaako g = 0.47, että tulos parani 47 %?
Ei. Se on standardoitu keskiarvojen ero, ja viitatun yhteenvedon laskelmasta on suljettu pois poikkeavat havainnot. Uttal et al., 2013
Nostaako harjoittelu älykkyysosamäärääni?
Avaruudellisten taitojen harjoittelua koskeva tulos ei osoita, että tämä peli nostaisi älykkyysosamäärää. Kehityksestä ja vaikutuksen siirtymisestä pitää puhua sen mukaan, mitä todella mitattiin. Uttal et al., 2013
Kuinka monta minuuttia minun pitäisi harjoitella?
Nämä lähteet eivät määritä tälle selainpohjaiselle tehtävälle kaikille sopivaa optimaalista harjoittelumäärää. Kiinteä aikataulu antaisi perusteettoman tarkan suosituksen. Uttal et al., 2013 Scharfen et al., 2018
Lähteet
- Voyer et al. (1995). Sukupuolierojen suuruus avaruudellisissa kyvyissä: meta-analyysi ja keskeisten muuttujien tarkastelu..
- Linn et al. (1985). Sukupuolierojen ilmeneminen ja luonne avaruudellisessa hahmottamisessa: meta-analyysi.
- Shepard et al. (1971). Kolmiulotteisten kohteiden mielikuvissa kiertäminen.
- Vandenberg et al. (1978). Mielikuvissa kiertäminen: kolmiulotteisen avaruudellisen hahmottamisen ryhmätesti.
- Uttal et al. (2013). Avaruudellisten taitojen muovautuvuus: harjoittelututkimusten meta-analyysi..
- Hyde (2005). Sukupuolten samankaltaisuushypoteesi..
- Scharfen et al. (2018). Uusintatestauksen vaikutukset kognitiivisten kykyjen testeissä: meta-analyysi.
- Hedge et al. (2017). Luotettavuusparadoksi: miksi luotettavat kognitiiviset tehtävät eivät tuota luotettavia yksilöeroja.