Keskeinen tutkimusnäyttö ja luvut
| Aikuisten meta-analyysin tulos | Arvio | Rajaus |
|---|---|---|
| Stroopin inhibition alaryhmä | Hedgesin g = 0.12 | Ennen julkaisuharhan korjausta |
| Sen 95%:n luottamusväli | 0.03–0.20 | Pieni yhdistetty ryhmäero |
| Kokonaispäätelmä harhan korjaamisen jälkeen | Näyttö ei tue järjestelmällistä etua | Ei todista, että kaikki yksilöt olisivat samanlaisia |
Stroop-testiä koskeva arvio on taulukossa 3. Se on standardoitu ero, ei 12% parempi suoriutuminen eikä yksilön todennäköisyys. Taulukon pieni korjaamaton vaikutus ja artikkelin harjalla korjattu päätelmä on tulkittava yhdessä; pelkän myönteisen tuloksen esiin nostaminen antaisi katsauksesta väärän kuvan. Lehtonen ym., 2018
Miksi etua on ehdotettu?
Useamman kuin yhden kielen hallinta tarjoaa intuitiivisesti uskottavan syyn tutkia kognitiivista säätelyä. Uskottavat mekanismit vaativat kuitenkin suoraa näyttöä. Paapin ja Greenbergin empiirinen tutkimus kyseenalaistaa sen, antavatko useat toiminnanohjauksen tehtävät yhtenäistä näyttöä yhdestä kaksikielisyyden edusta; tehtävien tuloksia ei pidä olettaa samanarvoisiksi vain siksi, että ne niputetaan saman nimikkeen alle. Paap ym., 2013
Myös Stroop-tehtävä koostuu useista osista. Sanat, värit, vastausvaihtoehdot ja valittu vertailutilanne vaikuttavat tehtävän aiheuttamaan kustannukseen. MacLeodin katsaus ja kliinisten mittareiden katsaus osoittavat, miksi Stroop-testiä ei voi pelkistää puhtaaksi, kielestä riippumattomaksi toiminnanohjauksen mittariksi. MacLeod, 1991 Scarpina ym., 2017
Onko testin kielellä väliä?
Kirjoitettu sana voi häiritä vain niiden prosessien kautta, joita se lukijassa aktivoi. Alkuperäinen tehtävä osoittaa, että tuttu sanallinen vastaus on merkityksellinen, ja katsaukset kuvaavat testiversioiden eroja. Tämä puoltaa kielen ja vastausolosuhteiden pitämistä samoina; siitä ei kuitenkaan saada yhtä kaikille sopivaa kaksikielisyyden korjauskerrointa. Stroop, 1935 MacLeod, 1991
Mihin se vaikuttaa?
Ryhmäerot eivät kerro yksilöstä
Pienikin havaittu ryhmäero jättäisi ryhmien välille huomattavaa päällekkäisyyttä eikä selittäisi, miksi yksittäisen ihmisen tulos muuttui. Luotettavuusparadoksia käsittelevä tutkimus osoittaa myös, että monet klassisten tehtävien erot ovat yksilöiden järjestämisessä vähemmän luotettavia kuin niiden vakaat kokeelliset vaikutukset antavat ymmärtää. Lyhyt selaimessa tehtävä testi ei voi osoittaa, mikä kielikokemus aiheutti tuloksen. Hedge ym., 2017
Aikuisia koskeva katsaus ei osoita yleispäteviä ikäkohtaisia tai sukupuolikohtaisia Stroop-normeja kaksikielisille. Sen päätelmää ei pidä automaattisesti ulottaa lapsiin, kaikkiin kielipareihin tai kaikkiin kaksikielisen kokemuksen määritelmiin. Eri väestöryhmästä tarvitaan siihen sopivaa omaa näyttöä. Lehtonen ym., 2018
Miksi mittaustavalla ja vakioinnilla on väliä?
Selaimen ajoitustarkkuus vaihtelee järjestelmittäin, ja Stroop-pisteytys vaihtelee testiversioittain. Kliininen meta-analyysitutkimus havainnollistaa, miten häiriövaikutuksen mittaustapa voi muuttaa ryhmäerojen näennäistä suuruutta. Tämä on yleinen mittaamista koskeva varoitus, ei näyttöä siitä, että kaksikielisyys olisi sairaus. Anwyl-Irvine ym., 2020 Lansbergen ym., 2007
Mitä testin kokeilemisesta voi käytännössä päätellä?
Käytä testiä kokemuksena tilanteesta, jossa sana ja väri antavat ristiriitaista tietoa. Jos vertaat omia suorituksiasi, pidä kieli, laite, vastaustapa ja pisteytys samoina. Tarkastele virheiden määrää yhdessä vastausaikojen kanssa äläkä tulkitse muutosta todisteeksi laajasta kaksikielisyyden hyödystä. Scarpina ym., 2017 Hedge ym., 2017
Näyttö ei puhu kielten oppimista vastaan eikä lupaa, että se parantaisi kognitiivisia kykyjä. Se vastaa rajatumpaan kysymykseen: viitattu aikuisia koskeva kirjallisuus ei anna vahvaa tukea yleiselle toiminnanohjauksen edulle, kun julkaisuharha otetaan huomioon. Tietyn kielen taito ja toisella kielellä viestimisen arvo ovat erillisiä asioita. Lehtonen ym., 2018 Paap ym., 2013
Kokeile aiheeseen liittyvää ilmaista testiä
Stroop-testi
Kokeile Stroop-testiä kielellä, jota ymmärrät, ja käytä samaa kieltä johdonmukaisesti, kun seuraat tuloksia. Testi ei voi selvittää, aiheuttiko kielihistoriasi tuloksesi, eikä määrittää sinulle kaksikielisyyteen liittyvää kognitiivista etua.
Yleisiä kysymyksiä
Tarkoittaako g = 0.12, että suoriutuminen on 12% parempaa?
Ei. Se on standardoitu keskiarvoero, ja tämä arvio on laskettu ennen harhan korjausta. Lehtonen ym., 2018
Todistaako katsaus, ettei yhdestäkään kaksikielisestä ole hyötyä?
Ei. Vahvan keskimääräisen näytön puute ei tarkoita, että jokainen yksilö tai tilanne olisi samanlainen. Lehtonen ym., 2018
Voiko tuloksestani päätellä, olenko oikeasti kaksikielinen?
Ei. Stroop-testissä suoriutuminen ei luokittele kielihistoriaa eikä ole validoitu kaksikielisyystesti. MacLeod, 1991 Scarpina ym., 2017
Lähteet
- Lehtonen ym. (2018). Liittyykö kaksikielisyys aikuisten parempaan toiminnanohjaukseen? Meta-analyyttinen katsaus..
- Paap ym. (2013). Johdonmukaista näyttöä kaksikielisyyden edusta toiminnanohjauksessa ei ole.
- MacLeod (1991). Puoli vuosisataa Stroop-ilmiön tutkimusta: kokoava katsaus..
- Scarpina ym. (2017). Stroop-väri- ja sanatesti.
- Stroop (1935). Häiriövaikutuksen tutkimuksia sarjallisissa sanallisissa reaktioissa..
- Hedge ym. (2017). Luotettavuusparadoksi: miksi vakaat kognitiiviset tehtävät eivät tuota luotettavia yksilöeroja.
- Anwyl-Irvine ym. (2020). Verkkokoeympäristöjen, selainten ja laitteiden realistinen tarkkuus ja täsmällisyys.
- Lansbergen ym. (2007). Stroop-häiriövaikutus ja tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriö: katsaus ja meta-analyysi..