Keskeinen tutkimusnäyttö ja luvut
| Mobiilitutkimuksen ryhmä | Keskimääräinen WPM | Taustatiedot |
|---|---|---|
| Koko otos | 36.17 | SD 13.22; englanninkielinen litterointi |
| 10–19-vuotiaat | 39.6 | Ikäryhmien vertailu, ei pitkittäismuutos |
| 20–29-vuotiaat | 36.5 | Sama tutkimus |
| 40–49-vuotiaat | 28.9 | Sama tutkimus |
| 50–59-vuotiaat | 26.3 | Sama tutkimus |
Kokonaisarvot on ilmoitettu tuloksissa ja taulukossa 3, ikäryhmien arvot taulukossa 4. Otoksen keski-ikä oli 24.1 vuotta, ja osallistujat rekrytoitiin verkossa. Otoksessa korostuivat nuoremmat vapaaehtoiset ja englanniksi kirjoittamiseen tottuneet ihmiset, joten taulukon perusteella ei pidä luokitella kaikkia tietynikäisiä hitaiksi tai nopeiksi. Palin et al., 2019
Onko puhelimella kirjoittaminen aina hitaampaa kuin näppäimistöllä?
Kirjoittajat vertasivat mobiilituloksiaan laajaan pöytätietokonetutkimukseen, jossa käytettiin samankaltaista menetelmää. Pöytätietokonetutkimuksen keskiarvo oli 51.56 WPM. Se antaa hyödyllistä taustatietoa, mutta kyseessä ei ole satunnaistettu vertailu, jossa jokainen osallistuja olisi käyttänyt molempia laitteita. Keskiarvojen erotuksesta ei voi päätellä, kuinka paljon nopeammin juuri sinä kirjoittaisit laitteen vaihdon jälkeen. Palin et al., 2019 Dhakal et al., 2018
Myös arkiset kirjoitustavat eroavat. Liikkeenkaappaustutkimus osoittaa, että itse fyysisen näppäimistön käyttöön oppineet voivat kirjoittaa hyvin noudattamatta yhtä määrättyä sormitusmallia. Mobiililaitteella kirjoittamiseen kuuluu kosketusnäytön kohteiden valinta ja avustavat ominaisuudet, joten pöytänäppäimistön kymmenen sormen sääntö ei ole sopiva vertailukohta puhelimella kirjoittamiselle. Feit et al., 2016 MacKenzie and Soukoreff, 2002
Mitä virheprosentti tarkoittaa?
Arvo 2.34% kuvaa litteroituun tekstiin tutkimuksen mittarin mukaan jääneitä virheitä. Se ei ole väärin tehtyjen kosketusten osuus, sillä osa virheistä korjattiin. Tekstinsyötön tutkimusmenetelmissä erotetaan lopulliset virheet niiden korjaamiseen käytetystä vaivasta, eikä kumpaakaan pidä sivuuttaa raportoimalla vain nopeus. Soukoreff et al., 2003 Soukoreff et al., 2001
Mihin se vaikuttaa?
Ikään, sukupuoleen ja kieleen liittyvät vaikutukset vaativat taustatietoa
Koko mobiiliotoksessa naisten ja miesten keskiarvot olivat 36.0 ja 36.1 WPM, vaikka suuressa aineistossa havaittiin tilastollinen ero. Näiden koko otoksen keskiarvojen käytännön ero on hyvin pieni. Yhdysvaltalaisessa alaotoksessa näkyi erilainen kuvio, mikä havainnollistaa, että tuloksen tilastollinen merkitsevyys ja yleistettävyys ovat eri asioita. Palin et al., 2019
Englantia äidinkielenään puhuvat kirjoittivat saman taulukon mukaan keskimäärin 37.8 WPM. Tämä yhteys ei todista, että puhelimen kieliasetuksen vaihtaminen aiheuttaisi tietyn parannuksen. Tehtävässä piti litteroida tekstiä englanniksi, ja tuttuus voi vaikuttaa annetun tekstin lukemiseen ja kirjoittamiseen. Palin et al., 2019 Salthouse, 1986
Auttaako automaattinen korjaus tai sanan ennakointi?
Tässä aineistossa automaattisen korjauksen käyttö liittyi suurempaan kirjoitusnopeuteen, kun taas ennustettujen sanojen valitseminen liittyi pienempään nopeuteen. Tutkimus oli havainnoiva, joten nämä yhteydet eivät todista, että jonkin ominaisuuden käyttöönotto nopeuttaisi kaikkia käyttäjiä samalla tavalla. Ihmiset valitsevat ominaisuuksia eri syistä, kuten taitotasonsa ja virhekuvioidensa perusteella. Palin et al., 2019
Jotta henkilökohtainen vertailu olisi hyödyllinen, pidä näppäimistöasettelu, avustavat asetukset, kieli ja tehtävätyyppi samoina. Kirjaa myös oikeellisuus WPM-lukeman lisäksi. Keskusteluviestien kirjoittaminen, ulkoa muistettu lause ja ennestään tuntemattoman tekstin litterointi mittaavat eri tavoin kielen tuottamista ja tekstin syöttämiseen tarvittavia motorisia taitoja. MacKenzie and Soukoreff, 2002 Soukoreff et al., 2003
Harjoittelu voi parantaa tiettyyn tehtävään liittyvää taitoa, mutta arkista kirjoittamista koskeva tutkimus ei anna taattua puhelimella harjoittelun aikataulua. Realistinen tavoite on kirjoittaa tarkemmin ja mukavammin niissä oloissa, joissa itse käytät puhelinta. Arvioi edistymistä vertailukelpoisella materiaalilla, älä luvatulla prosenttipisteellä tai kaikille sopivalla WPM-tavoitteella. Keith et al., 2007 Feit et al., 2016
Kokeile aiheeseen liittyvää ilmaista testiä
Kirjoitusnopeustesti
Kokeile kirjoitusnopeustestiä kosketusnäyttötilassa ja vertaa myöhempiä puhelimella tehtyjä suorituksiasi samalla tilalla. Fyysisellä näppäimistöllä saadut tulokset kannattaa pitää erillään vertailussa. Julkaistut arvot antavat taustatietoa tehtävästä; ne eivät ole Helibrain-pelaajien prosenttipisteitä.
Yleisiä kysymyksiä
Onko 36 WPM tavallinen tulos kaikille puhelimen käyttäjille?
Se on tämän vapaaehtoisotoksen likimääräinen keskiarvo, ei kaikkia ikäryhmiä, maita tai näppäimistöjä edustava normi. Palin et al., 2019
Kirjoittavatko naiset vai miehet nopeammin puhelimella?
Koko otoksen keskiarvot olivat lähes samat, mutta alaotoksissa kuviot erosivat. Näiden tietojen perusteella ei voi tehdä yleistä sääntöä yksittäisestä ihmisestä. Palin et al., 2019
Pitäisikö sanan ennakointi poistaa käytöstä?
Havaittu yhteys ei osoita, mikä asetus sopii sinulle parhaiten. Vertaa keskenään vastaavia tehtäviä ja niiden oikeellisuutta, ennen kuin päättelet eron johtuvan jostakin ominaisuudesta. Palin et al., 2019 Soukoreff et al., 2003
Lähteet
- Dhakal et al. (2018). Havaintoja 136 miljoonasta näppäinpainalluksesta.
- Palin et al. (2019). Miten ihmiset kirjoittavat mobiililaitteilla?.
- Feit et al. (2016). Miten kirjoitamme.
- Soukoreff et al. (2003). Tekstinsyötön tutkimuksen mittarit.
- Soukoreff et al. (2001). Virheiden mittaaminen tekstinsyöttötehtävissä.
- MacKenzie and Soukoreff (2002). Tekstinsyöttö mobiililaitteilla: mallit ja menetelmät, teoria ja käytäntö.
- Salthouse (1986). Litterointikirjoittamisen havaitsemiseen, kognitioon ja liikkeisiin liittyvät näkökohdat..
- Keith et al. (2007). Arkisten kirjoittajien kirjoitustaidon tarkoituksellinen harjoittelu..