Keskeinen tutkimusnäyttö ja luvut
| Ominaisuus | Auditiivinen numeromuistitutkimus | Kokonaisia lukuja näyttävä visuaalinen peli |
|---|---|---|
| Syöte | Ääneen lausutut numerot esitetään peräkkäin | Numerot näytetään ruudulla |
| Ryhmittelymahdollisuudet | Riippuvat puheen ajoituksesta ja strategiasta | Näkyvä avaruudellinen ryhmittely voi olla mahdollista |
| Tuloksen tulkinta | Edellyttää tutkimuksen muistamis- ja keskeytyssääntöjen tuntemista | Edellyttää pelin omien sääntöjen tuntemista |
| Suora muunnos | Ei vakiintunutta muunnosta | Ei vakiintunutta muunnosta |
Auditiiviseen tutkimukseen osallistui 763 yhteisössä asuvaa aikuista, joiden ikä oli 18–65 vuotta. Perinteinen eteenpäin muistamisen keskiarvo oli 6.35, mutta laajemman testin aikana saavutettu enimmäistulos oli keskimäärin 6.77. Jo tämä tutkimuksen sisäinen ero osoittaa, miksi julkaistuun keskiarvoon on liitettävä tieto sen pisteytyksestä. Woods et al., 2010
Miksi syötteen muuttaminen muuttaa tehtävää
Työmuistin teoriat erottavat toisistaan tiedon esitystapaan ja toiminnanohjaukseen liittyviä prosesseja, kuten kielellisen ja visuaalis-avaruudellisen osajärjestelmän. Kirjoitetut numerot voidaan myös muuntaa mielessä puheeksi, joten ero ei ole niin yksinkertainen, että toinen olisi puhtaasti visuaalista muistia ja toinen puhtaasti auditiivista muistia. Sekä tiedon esitystapa että se, mitä ihminen tekee tiedolla, vaikuttavat. Baddeley, 2012
Koko numerosarjan näkeminen voi auttaa hahmottamaan sen rakennetta ryhmittelyä varten. Ryhmittelyä koskevassa tutkimuksessa tarkastellaan, miten säännönmukaisuudet tiivistävät sarjoja; tästä saatava hyöty liittyy mieleen tallentuvaan rakenteeseen eikä pelkästään symbolien määrään. Tuttuun päivämäärään tai kuvioon perustuvaa numerosarjaa voidaan käsitellä eri tavoin kuin toisiinsa liittymättömiä numeroita. Mathy et al., 2012 Miller, 1956
Osoittaako visuaalisesti saatu korkeampi tulos parempaa muistia?
Se kertoo vain testatusta tehtävästä ja sen olosuhteista. Vertailussa muuttuvat myös altistuksen kesto, kertaamismahdollisuudet, vastaustapa ja keskeytyssäännöt. Muistijännetestien menetelmiä koskevassa tutkimuksessa korostetaan, että nämä yksityiskohdat vaikuttavat mittaustulokseen. Parempi tulos yhdessä versiossa ei automaattisesti tarkoita parempaa tulosta kaikissa työmuistitehtävissä. Conway et al., 2005
Mihin se vaikuttaa?
Miksi julkaistut arviot muistin kapasiteetista voivat näyttää ristiriitaisilta
Cowanin rajallisen kapasiteetin malli koskee muistiyksiköitä oloissa, joissa kertaamista ja pitkäkestoisen muistin vaikutusta pyritään rajoittamaan. Tavallinen numeromuistitesti voi hyötyä juuri näistä prosesseista. Muistiyksiköiden määrän ja raakojen numeroiden määrän vertaaminen sekoittaa siis eri mittayksiköt ja kokeelliset rajoitteet. Cowan, 2001
Tehostettu muistisääntöjen harjoittelu on havainnollinen esimerkki: harjoitellut osallistuja oppi muistamaan huomattavasti pidempiä numerosarjoja järjestäytyneen tiedon avulla, mutta vastaavaa taitoa ei siirtynyt toisiinsa liittymättömään aineistoon. Tämä kertoo opitusta taidosta, ei siitä, että kaikkeen lyhytkestoiseen varastointiin olisi tullut lisää tilaa näytettyyn numeromäärään asti. Ericsson et al., 1980
Entä ikä- ja sukupuolinormit?
Normien on vastattava tehtävän aistikanavaa, ajoitusta, kieltä, vastausjärjestystä ja pisteytystä. Aikuisten auditiivinen otos ei tarjoa ikään tai sukupuoleen suhteutettua muunnosta selaimessa pelattavaan visuaaliseen peliin. Jos sen keskiarvoa sovellettaisiin jokaiseen verkkoversioon, hyödyllisestä tutkimusvertailusta tulisi harhaanjohtava henkilökohtainen sijoitus. Woods et al., 2010 Conway et al., 2005
Sama varaus koskee numerotehtävien lisäksi muitakin testejä: meta-analyysin mukaan muistijänne- ja n-back-mittarit limittyvät vain rajallisesti, eikä toista voi käyttää toisen sijasta. Korkea tulos visuaalisessa numeromuistitestissä ei siis ole vakiintunut n-back-tulos eikä älykkyysosamäärän arvio. Redick et al., 2013
Jos seuraat omaa suoriutumistasi, pidä eri tehtävämuodot erillään, käytä samoja esitys- ja vastaussääntöjä ja merkitse muistiin, kertaatko tai ryhmitteletkö numerosarjan. Näin omien tulostesi vertailu on helpommin tulkittavissa, mutta siitä ei synny edustavia normeja eikä kliinistä validointia. Woods et al., 2010 Mathy et al., 2012
Kokeile aiheeseen liittyvää ilmaista testiä
Numeromuistitesti
Kokeile visuaalista numeromuistitestiä ja käsittele tulosta kyseisen tehtävän tuloksena. Jos käytät myös auditiivista muistijännetestiä, kirjaa sen tulos erikseen. Älä vertaa yhden version pisintä onnistunutta sarjaa toisen version keskiarvoon tai keskeytyssäännön mukaiseen tulokseen.
Yleisiä kysymyksiä
Pitäisikö auditiivisten ja visuaalisten tulosten olla samat?
Nämä lähteet eivät osoita, että tulosten pitäisi olla samat. Esitystapa, strategia ja pisteytys voivat kaikki poiketa toisistaan. Woods et al., 2010 Baddeley, 2012
Voiko visuaalisesti esitettyjen numeroiden muistaminen silti hyödyntää kielellistä muistia?
Kyllä. Ihminen voi muuntaa kirjoitetun aineiston mielessään puheeksi; esitystapa ei takaa, että vain yksi muistijärjestelmä vaikuttaa tulokseen. Baddeley, 2012
Onko jompikumpi tehtävämuoto parempi älykkyystesti?
Se edellyttäisi asianmukaista validointia. Tietyssä tehtävämuodossa saatu parempi tulos ei osoita yleistä älyllistä paremmuutta. Conway et al., 2005
Lähteet
- Woods et al. (2010). Improving digit span assessment of short-term verbal memory.
- Cowan (2001). The magical number 4 in short-term memory: A reconsideration of mental storage capacity.
- Miller (1956). The magical number seven, plus or minus two: Some limits on our capacity for processing information..
- Baddeley (2012). Working Memory: Theories, Models, and Controversies.
- Conway et al. (2005). Working memory span tasks: A methodological review and user’s guide.
- Redick et al. (2013). Complex span and n-back measures of working memory: A meta-analysis.
- Ericsson et al. (1980). Acquisition of a Memory Skill.
- Mathy et al. (2012). What’s magic about magic numbers? Chunking and data compression in short-term memory.